http://leelia.vuodatus.net/blog/2768848/215-harravarkki/
Pakinaperjantain haaste; tekninen laite.
Kalastus-verkon uittolaite on peli, jolla saadaan verkkonaru uitettua jään alla pitkiäkin matkoja avannosta toiseen. Laitteessa on piikki, joka tarraa jäähän ja estää peruuttamisen. Jousi, joka ponkauttaa laitteen voimalla eteenpäin. Ja naru, josta avantomies nykii, ja virittää jousen aina uudelleen. Kun laite tulee toisen avannon lähelle, se noukitaan kepillä talteen, ja yhteys avantojen välille on syntynyt. Sitten jatketaan seuraavalle avannolle. Googlen kuvahaulla verkonuittolaite, löytyy hyviä kuvia asiasta.
Vaimopa kysyi minulta kerran, että mikä sellainen laite on ja miten se toimii. No minäpä innoissani selittämään. Tekstini oli enempi innostunutta, kuin loogista, eikä kuulijakunta innostunut yhtään enempää kuin tuomarikunta aikoinaan Galileo Galilein väitteisiin; Hyvin epäuskottavaa.
No, asiahan on helposti käytännössä todistettavissa. Rakennan nopsasti laitteen, joka ryömii olohuoneen kokolattiamatolla eteenpäin, kun minä kiskon sitä narusta taaksepäin. Helppoa, kuin mikä! Kätevä mies rakentaa tällaisen kenkälaatikosta, jousesta ja pienestä painosta. Paino vastaa verkko-laudan veden nostetta. Ja palkintona työstä on vaimon ihailevat katseet ja kasvanut luottamus; kyllä meidän mies osaa.....
Ja kauankos siitä nyt onkaan, kun tuo laite piti tehdä.... ehkä puolisen vuotta, vain oliko se edellisten jäiden aikana. Kyllä sen idea varmaan löytyy vielä keittiön kaaapista. Aivan ei valmiiksi tullut. Sopivaa jousta minulla ei ollut juuri silloin käsillä ja idea hiljalleen kuoli ja kuihtui, demonstraatio-laite ei valmistunut. Keksin sensijaan, kuinka muutamalla yksinkertaisella sanalla säästyy suurelta työltä;
- Sen periaate on aivan yksinkertainen. Kun oikein ajattelet, niin kyllä sä ymmärrät sen.
Teknisen laitteen mallinnus omassa mielessään on haasteellista. Jos sitä ei ole ennen tehnyt, niin on aloitettava hitaasti, kuvittelemalla laitteen osat mielessään yhä uudestaan ja uudestaan. Kaupungistuneelle ihmiselle se on ongelmallista, jos ei ole tottunut askartelutöihin. Ja jos ei kotona ole sopivia tarvikkeita, kuten ei minullakaan ollut tarvittavaa jousta. Mutta ehkä sen olisi saanut vieterilläkin tehtyä.... Hmmmm. Pitäisiköhän vielä uudemman kerran paneutua asiaan....
.
Ei ihme jos inkvisitio tuomitsee tuollaisen ajatuksen kaikkien klassisen fysiikan lakien vastaisena, laite joka muka menee eteenpäin kun siihen kohdistuu taaksepäin vetävä voima.
VastaaPoistaJollet ole vielä nähnyt niin käy Tokmannissa tai vastaavassa jokamiehen lelulaarissa katsomassa Kivikankaan Härveliä, siinä samaan laitteeseen on yhdistetty uittolauta ja narukela niin että hirvittävän ratashässäkän saattelemana koko narukelan pitäisi uida jään alla. Stm. Honkajoen ikiliikkujakin kalpenee sen rinnalla.
Kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä sitä on maailmassa. Verkonuittolaite onkin erittäin tarpeellinen niin kauan kunnes joku keksii opettaa verkot uimaan ihan itse :) Kiitos pakinasta.
VastaaPoistaPaneutuminen asiaan on melkein jo puoliksi tehty...tai sitten ei...mutta mikäs kiire tässä on...
VastaaPoistaJatko-osassa kerrotaan varmasti verkoista, joihin on liitetty kaloja tarkkaileva kamera ja kun kalamies kuulee huudon kuka pelkää mustaa miestä, hän säntää näyttöpäätteen ääreen katsomaan miten verkot ajavat kaloja takaa
VastaaPoistaTämä pakina osui kohdalleen. En ole saanut ajatustani liikkeelle jään päällä kulkiessani: alkuasetelmassa ihmettely yhä oli kun verkkokepin siellä näin. Miten ihmeessä naru saadaan seuraavaan reikään. Mutta nyt on kaikki selvää kuin vakuutus: kyllä sä ymmärrät. Jos talvikalastus kuitenkin yhä askarruttaa, annan nukkumatille puheenvuoron. Kivoja kalaunia olen ennenkin nähnyt.
VastaaPoistaPakina on ajankohtainen ja valaiseva. Jospa kokeilisi...