Joo, tästä nyt revitään iloa tälle päivälle. Laptop-koneessani on sellainen metallinen hiirialusta, josta tykkäänn kovasti, vaikka se onkin jo normaalistikin toimiessaan vähän känkkäränkkä.
HP-Pavilion Entertainment PC on hieno ja kiva laite, minun pitää kirjoittaa siitä kehuva artikkeli, mutta sen näppärän hiiren kanssa on pitkään ollut ongelmia. Löysin englanninkielisiä sivuja: My HP House is Mad ja vastaavia, talletin keskusteluja, niitä näytti riittävän. suomalainen haku ei tuottanut tulosta. Puhdistin näppäimistön ja koneen eilen huolellisesti, ENKÄ OLE PUDOTTANUT METWURSTIVIIPALETTA HIIRIALUSTAN PÄÄLLE tms. Ja hiiren herkkyyssäätö ei englanninkielisten keskustelujen perusteella paljoakaan auta. Onko tämä metallilevy se Synaptics-Touch-Pad?
Siitäkään en hetin löydä tietoa.
Ongelma on aiemmin ilmaantunut pahimmillaan Picasa-3 ohjelmassa, missä pienikin hiiren siirto saa vuoden 2009 valokuvani siirtymään johonkin aivan muuhun paikkaan. Välillä on sellainen olo, että ei uskalla mitään tehdä. Enkä ole varmaan pystynyt kaikkia vahingossa siirrettyjä tiedostoja pelastamaan.
PITÄISI OLLA MAHDOLLISUUS LAITTAA JOSTAKIN PÄÄLLE TOIMINTO: Tiedostojen siirto hiirellä vetämällä ESTETTY.
Onko nyt niin, että tuo hiiren tuottanut firma ei voi julkisesti pilata mainettaan myöntämällä ongelman olemassaoloa. Se tosiaan toimi aikaisemminn ongelmitta, mutta jääkö siinä jokin ominaisuus "päälle", kun metallipinta parin vuoden käytön jälkeen hieman muuttaa muotoaan.
Koneeni on noin 2 vuotta vanha. Samantyyppinen toiminto on koneen mediapaneelissa, minkä äänenvoimakkuussäädin toteutuu myös metallilevyä hiplaamalla. Sitä en enää ole uskaltanut vuoteen käyttää, kun sen valikko jumiutuu heti.
Auttakaa joku minua. Kertokaa, kuinka saan nuo vahingossa tapahtuvat tiedostojen siirrot estettyä? Mistä löytyy parempaa tietoa asiasta?
torstai 30. syyskuuta 2010
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
Apple ja iTune änkesivät itsensä koneeni jokaiseen käyttäjähakemistoon.
Käyttäjäkokemus iTunes, Apple-ohjelmasta. Tätä artikkelia täydennetään myöhemmi...
Käytin iTunes-ohjelmaan PodCastien lataamiseen Yle-Arena sivuilta, Anonyymit kotikiusatut, Aristoteleen kantapää, musiikki- ja historiaohjelmia. Myös englantilaisilta kanavilta.
Käytän niitä musiikkiohjelmia, mutta en ole aikeissa ostaa sieltä mitään. Tosin se taitaisi olla helppoa, kun pankkini on väkisin tuputtanut minulle kortin, jossa lukee mm. VISA. Samoin iTunes yrittää väkisin tuputtaa TILIÄ. Se kuulostaa pahaenteiseltä lähes rahattomalle ihmiselle.
Nämä firmat hamuavat ahnaasti ihmisten lompakoita joten kannattaa olla tarkkana ja ottaa päättäväinen EI-asenne. Musiikkia tulee valtavasti radiosta, eikä millään ehdi kaikkia mieliohjelmiaan kuunnella. Minä en ole kotona ollessani ehtinyt pariin kuukauteen kuunnella radiota, enkä myöskään omalle koneelle tallennettua musiikkia. iTunes on siis käyttämätön, ikäänkuin varalla koneessani.
Podcastit se onkii verkosta ihailtavan notkeasti, mutta ei millään suostu tallentamaan niitä siihen hakemistoon johon haluaisin; siis JULKINEN-hakemistoon.
iTunes haluaa väkisin tehdä jokaiselle käyttäjänimelle omat arkistonsa, enkä saa niitä yhdistettyä. En myöskään tyypilliseen tapaani halunnut lukea käyttöopasteita, vaan siirryin suoraan käyttämään ohjelmaa.
Ohjelma on ollut minulle hyödyllinen, kai sitä voisi suositella paljon musiikkia ja radio-ohjelmia käyttävälle.
En varmaan ole vielä kaikkia sen mahdollisuuksia löytänyt, joten tuo hakemisto-ongelmakin voisi ratketa. Tietenki Apple haluaa mahdollisimman monta käyttäjää itselleen, siinä mielessä se suosii tilannetta, jossa joka koneella on monta eri musiikkikirjastoa. Perhekäytössä se voisi toimiakin, mutta toisaalta sama hoituu erillisten soittolistojen kautta.
Ohjelman ulkoasu oli miellyttävän hillitty ja toiminta kai suht nopeaa.
Haluan muutamia musiikkiaarteita, mutta en aio ostaa niitä, Applelta. Tosin on eräs levy...
No, jää harkintaan. Eihän se olisi paljon, jos 20 Euron tilin avaisi... Sitten olisi Applella jo imukärsä minun lompakossani...
Toisaalta se sykähdyttää kummasti, kun joskus harvoin kuulee radiosta sen suuren suosikkinsa. Siis Apple saa koneessani uinua ruususen unta.
Talletin PodCasteja noin 4 Gt. Ne oli varattu sateisiin ja tuulisiin päiviin saaristossa. Niitä ei tullut, enkä ole enää pariin kuukauteen tallettanut uusia ohjelmia.
Käytin iTunes-ohjelmaan PodCastien lataamiseen Yle-Arena sivuilta, Anonyymit kotikiusatut, Aristoteleen kantapää, musiikki- ja historiaohjelmia. Myös englantilaisilta kanavilta.
Käytän niitä musiikkiohjelmia, mutta en ole aikeissa ostaa sieltä mitään. Tosin se taitaisi olla helppoa, kun pankkini on väkisin tuputtanut minulle kortin, jossa lukee mm. VISA. Samoin iTunes yrittää väkisin tuputtaa TILIÄ. Se kuulostaa pahaenteiseltä lähes rahattomalle ihmiselle.
Nämä firmat hamuavat ahnaasti ihmisten lompakoita joten kannattaa olla tarkkana ja ottaa päättäväinen EI-asenne. Musiikkia tulee valtavasti radiosta, eikä millään ehdi kaikkia mieliohjelmiaan kuunnella. Minä en ole kotona ollessani ehtinyt pariin kuukauteen kuunnella radiota, enkä myöskään omalle koneelle tallennettua musiikkia. iTunes on siis käyttämätön, ikäänkuin varalla koneessani.
Podcastit se onkii verkosta ihailtavan notkeasti, mutta ei millään suostu tallentamaan niitä siihen hakemistoon johon haluaisin; siis JULKINEN-hakemistoon.
iTunes haluaa väkisin tehdä jokaiselle käyttäjänimelle omat arkistonsa, enkä saa niitä yhdistettyä. En myöskään tyypilliseen tapaani halunnut lukea käyttöopasteita, vaan siirryin suoraan käyttämään ohjelmaa.
Ohjelma on ollut minulle hyödyllinen, kai sitä voisi suositella paljon musiikkia ja radio-ohjelmia käyttävälle.
En varmaan ole vielä kaikkia sen mahdollisuuksia löytänyt, joten tuo hakemisto-ongelmakin voisi ratketa. Tietenki Apple haluaa mahdollisimman monta käyttäjää itselleen, siinä mielessä se suosii tilannetta, jossa joka koneella on monta eri musiikkikirjastoa. Perhekäytössä se voisi toimiakin, mutta toisaalta sama hoituu erillisten soittolistojen kautta.
Ohjelman ulkoasu oli miellyttävän hillitty ja toiminta kai suht nopeaa.
Haluan muutamia musiikkiaarteita, mutta en aio ostaa niitä, Applelta. Tosin on eräs levy...
No, jää harkintaan. Eihän se olisi paljon, jos 20 Euron tilin avaisi... Sitten olisi Applella jo imukärsä minun lompakossani...
Toisaalta se sykähdyttää kummasti, kun joskus harvoin kuulee radiosta sen suuren suosikkinsa. Siis Apple saa koneessani uinua ruususen unta.
Talletin PodCasteja noin 4 Gt. Ne oli varattu sateisiin ja tuulisiin päiviin saaristossa. Niitä ei tullut, enkä ole enää pariin kuukauteen tallettanut uusia ohjelmia.
Senegal - Afrikka, joku sieltä kävi lukemassa blogiani
Jaa, joku kävi Senegalin lipun tuoden Blogissani. En minä tiedä Senegalista mitään. Ja nyt minun on lupaukseni mukaan kirjoitettava siitä jotakin.
Senegalilla on hieno jalkapallojoukkue laittaa MM-kisoihin. Maa on kai jonkun pitkän joen ympärillä oleva kapea valtio. Oliko se se? Lipunkin tunnistin vain kun klikkasin sitä ja ohjelma kertoi. En tiedä Senegalista yhtään enempää kuin Senegalilainen tietäisi Suomesta. Ja olisi huijausta käydä Netistä katsomassa.
Luulen, että Euroopassa vaeltaa paljon nuoria Senegalista, varmaan he saavat paljon hienoja asioita aikaan ja vievät saamaansa oppia kotimaahansa.
Esim. keskustan musiikkikirjastossa on aina paljon afrikkalaisen syntyperän omaavia henkilöitä netteilemässä. He ovat havainneet nettiyhteyksien kätevyyden.
Vai olikohan tämä blogini kävijä vain joku Suomalainen, joka on Senegalissa matkoilla. Mene ja tiedä... Mutta en sitä tee; täällä minä olen, istun enkä tiedä, voin ainoastaan arvailla. Jos Sinä, joka kävit blogissani Senegalin lipun tuoden FlagCounteriini, niin käypä uudestaan ja kerro, kuinka löysit blogini.
Tervetuloa Blogiini lukemaan, Senegalin asukkaat. Ja tsemppiä Senegalille ja koko Afrikalle. Koettakaa pärjätä siellä kuumassa, kuivassa ilmastossanne.
Senegalilla on hieno jalkapallojoukkue laittaa MM-kisoihin. Maa on kai jonkun pitkän joen ympärillä oleva kapea valtio. Oliko se se? Lipunkin tunnistin vain kun klikkasin sitä ja ohjelma kertoi. En tiedä Senegalista yhtään enempää kuin Senegalilainen tietäisi Suomesta. Ja olisi huijausta käydä Netistä katsomassa.
Luulen, että Euroopassa vaeltaa paljon nuoria Senegalista, varmaan he saavat paljon hienoja asioita aikaan ja vievät saamaansa oppia kotimaahansa.
Esim. keskustan musiikkikirjastossa on aina paljon afrikkalaisen syntyperän omaavia henkilöitä netteilemässä. He ovat havainneet nettiyhteyksien kätevyyden.
Vai olikohan tämä blogini kävijä vain joku Suomalainen, joka on Senegalissa matkoilla. Mene ja tiedä... Mutta en sitä tee; täällä minä olen, istun enkä tiedä, voin ainoastaan arvailla. Jos Sinä, joka kävit blogissani Senegalin lipun tuoden FlagCounteriini, niin käypä uudestaan ja kerro, kuinka löysit blogini.
Tervetuloa Blogiini lukemaan, Senegalin asukkaat. Ja tsemppiä Senegalille ja koko Afrikalle. Koettakaa pärjätä siellä kuumassa, kuivassa ilmastossanne.
Syksy, lehtiä maassa, kaiho, johonkin uuteen...
Joskus kaiho täyttää mielen
Ja sitten tahdot lähteä pois
Siivetönnä ei voi lentää
Katselet ihmetellen ympärillesi
Ja löydät taas jotakin uutta
Joka päivä luonto piirtää syksyn maisemaan omat muutosmerkkinsä.
Ja kun tänäänkin lähdet ulos, löydät taas jotakin uutta.
Tunnet maan syksyisen tuoksun ja haistat raikkaan ja kostean syksyisen ilman.
Luonnossa on joka päivä jotakin uutta. Ja voit löytää itsestäsikin jotakin uutta. Tänäänkin.
tiistai 28. syyskuuta 2010
Paarmat Tee-Se-Itse, tappava ansa paarmoille, tienaa rahaa ja jaa osa siitä hyväntekeväisyyteen
Lähteestä etanatikku: Kuinka tapan 100 ilkeää isoa paarmaa parissa tunnissa ja kuinka jalostan sen rahaa tuottavaksi keksinnöksi, josta rahasta jaan sitten sopivan summan Suomen Unicef-Yhdistykselle.
Kerran mökille tuli niitä isoja nopeita paarmoja, joita ei millään saanut kiinni. Surisivatkin pelottavasti. Kai ne tulivat näin loppukesästä maantien lämmintä väylää myöten läheisiltä maatiloilta. Kuistilla olo kävi pian mahdottomaksi. Automme (vaimon auto), oli auringossa, avasin siitä pari ovea. Viiden minuutin kuluttua takaikkunalla oli pörisemässä kymmenen paarmaa avuttomana. Tapoin ne. Ja sitten uudestaan. Sain tunnissa tapettua satakunta tuollaista paarmaa. Jos hattuhyllylle olisi laittanut jonkun kärpäspaperin kaltaisen, niin paarmat olisivat varmaan takertuneet siihen ja kuolleet hiljalleen.
Tämä jalostetaan toimivaksi tuotteeksi seuraavasti, noudattaen sitä periaatetta, että paarmoilla on luonteva taipumus sukeltaa lämpimän esineen, esimerkiksi lehmän vatsan alle.
Tehdään metallista lämpöä keräävä kilpi, esim. 1 m2, siihen reunat ja pari koloa, joista paarmat pääsevät alle. Lasi, tai muovi, johon paarmat jäävät. Sen eteen tai alle liiskauslaite tai kärpäspaperi tai vastaava.
Laite sijoitetaan lämpimään paikkaan paarma-aikaan. Sitten ryhdytään nauttimaan kesästä.
Oletko sinä keksijä? Tai rakentaja? Onko sinulla työpaja? Onko sinulla kykyä jalostaa tämä keksintö hyödylliseksi? Tee se! Tai oletko kunnanisä joka haluaa mainostaa omaa kuntaansa Suomen Ensimmäisenä Paarmavapaana kuntana. Esimerkillisenä lomapaikkana.
Valtiovalta voisi mielestäni hoitaa tämän asian tuholaistorjunnan nimissä. Paarmat ovat yhtälailla tuholaisia kuin rotat, hiiret ja puhelinmyyjät ;) . Ensi kesään mennessä varmaan saamme useita ideoita ja valmiita ratkaisuja tästä tuotteesta. Ehkä meille on siis tulossa suuri helpotus suomalaiseen mökkielämään.
Ja olisi kiva saada helpotusta myös laitumilla oleville kotieläimille.
Ja olisi kiva saada helpotusta myös laitumilla oleville kotieläimille.
Kun olet jalostanut tämän keksinnön hyödylliseksi, perusta rahoilla säätiö, jonka tuotto lahjoitetaan Suomen Unicef-Yhdistykselle.
Näppärä ihminen tekee omalle mökilleen tällaisen, vaikka juuri vanhan auton katon puolikkaasta. Jos teet sen, niin ilmoita myös tänne.
Näppärä ihminen tekee omalle mökilleen tällaisen, vaikka juuri vanhan auton katon puolikkaasta. Jos teet sen, niin ilmoita myös tänne.
Keksinnön yhteyteen laita linkki: Etanatikku / Keksinnöt.
Kiitoksia paljon itseni ja koko Suomen kansan puolesta.
Valjastakaamme voimavaramme tämän ja muiden hyödyllisten, ihmisten elämää helpottavien keksintöjen tuottamiseen.
Punkinpoistoon uusi konsti; Sinolia nahkaan!
Eräältä veneretkeltä palatessani löysin vatsastani helposta paikasta punkin; pihdit olivat kuitenkin veneellä ja minä kotona. Yritin poistoa ensin vanhalla rasvakonstilla; ei onnistunut.
Sitten sinolia, siis keittimissä käytettävää polttonestettä, hitaasti tipoittain punkin päälle; lähtipäs minuutissa. Talouspaperia piti olla käsillä sotkujen siivoamisessa. Jälkitoimena suoritan aina punkille polttohautauksen; keittiön metallisen laguaarin pohjalla vien palavan stidin sen lähelle, kunnes se kärähtää; sitten huuhdellaan alas viemäristä. Suosittelen kuitenkin, että tumppaat sätkäsi ennenkuin kaadat Sinolia päällesi. :)
Poistettua punkkia ei saa koskaan heittää luontoon, missä se mahdollisesti pääsee jatkamaan sukuaan.
Pihdeillä poistettaessa ei saa repiä punkkia liian voimakkaasti, eikä saa kiertää kuin ruuvia, jolloinka sen tarttuma-pihdit varmasti hajoaa ja jäävät ihoon; Tartutaan punkkiin, vedetään tasaisesti ja rauhallisesti ulos; kierretään vain puoli kierrosta. Pidetään painetta yllä kunnes punkki hellittää otteensa.
Ja taas polttohautaus.
Jos punkki on saanut imettyä verta, on polttohautauksessa riskinsä. Kun punkkia kuumennetaan, se aikanaan räjähtää ja veri roiskuu kaikkialle, luultavasti juuri sinun silmillesi. Kannattaa siis pitää jotakin suojaa yläpuolella.
Muuten olen sitä mieltä, että... Taudit eivät terveeseen ja reippaaseen ihmiseen tartu kovin helposti. Itselläni ei ole borreoloosirokotusta, enkä ole mitään muutakaan rokotusta ottanut 30 vuoteen. Jos nukkuu vuodessa 60 yötä keskuslämmitysjärjestelmän ulottumattomissa niin saa siitäkin tietyn määrän vastustuskykyä. Lisää vastustuskykyä saisi terveistä elämäntavoista, mitä itselläni ei valitettavasti ole.
Sitten sinolia, siis keittimissä käytettävää polttonestettä, hitaasti tipoittain punkin päälle; lähtipäs minuutissa. Talouspaperia piti olla käsillä sotkujen siivoamisessa. Jälkitoimena suoritan aina punkille polttohautauksen; keittiön metallisen laguaarin pohjalla vien palavan stidin sen lähelle, kunnes se kärähtää; sitten huuhdellaan alas viemäristä. Suosittelen kuitenkin, että tumppaat sätkäsi ennenkuin kaadat Sinolia päällesi. :)
Poistettua punkkia ei saa koskaan heittää luontoon, missä se mahdollisesti pääsee jatkamaan sukuaan.
Pihdeillä poistettaessa ei saa repiä punkkia liian voimakkaasti, eikä saa kiertää kuin ruuvia, jolloinka sen tarttuma-pihdit varmasti hajoaa ja jäävät ihoon; Tartutaan punkkiin, vedetään tasaisesti ja rauhallisesti ulos; kierretään vain puoli kierrosta. Pidetään painetta yllä kunnes punkki hellittää otteensa.
Ja taas polttohautaus.
Jos punkki on saanut imettyä verta, on polttohautauksessa riskinsä. Kun punkkia kuumennetaan, se aikanaan räjähtää ja veri roiskuu kaikkialle, luultavasti juuri sinun silmillesi. Kannattaa siis pitää jotakin suojaa yläpuolella.
Muuten olen sitä mieltä, että... Taudit eivät terveeseen ja reippaaseen ihmiseen tartu kovin helposti. Itselläni ei ole borreoloosirokotusta, enkä ole mitään muutakaan rokotusta ottanut 30 vuoteen. Jos nukkuu vuodessa 60 yötä keskuslämmitysjärjestelmän ulottumattomissa niin saa siitäkin tietyn määrän vastustuskykyä. Lisää vastustuskykyä saisi terveistä elämäntavoista, mitä itselläni ei valitettavasti ole.
No mikä TÄÄ sitten on ?? Twitter
Näin kysyi perheenjäsen kun sanoin, että se oli Twitterissä. En ole itse vielä perillä siitä, enkä ole löytänyt etsimiäni asioita sieltä. Minulla on myuös se TweetMeme, tai jotakin senkaltasista.
Nyt huomasin, että monet tilaamani Lapin Kansan uutissyötteet on pistetty Twitteriin. Nyt ryhdyn seuraamaan muuutamaa kiintoisaa aihetta sieltä; tuleeko niihin lisätietoa; Kuka oli se asuntovaunupalossa kuollut vanha mies? Millaisen elämän hän eli? Mikä aiheutti palon? Oliko vaunu leirintäalueella vai parkkipaikalla?
http://bit.ly/8X9ZHp Tämä on jutun linkki Lapin kansa-lehteen.
Tästä linkistä pääsee kyseiseen uutiseen. Aukeneeko sieltä hiljalleen koko elämä...
Tässä on linkki, josta taitaa päästä Twitter-linkkiin aiheesta.
http://twitter.com/lapinkansa/statuses/25705752728
Voisinko laittaa jonkun oman kyselyni Twitteriin?
Nyt huomasin, että monet tilaamani Lapin Kansan uutissyötteet on pistetty Twitteriin. Nyt ryhdyn seuraamaan muuutamaa kiintoisaa aihetta sieltä; tuleeko niihin lisätietoa; Kuka oli se asuntovaunupalossa kuollut vanha mies? Millaisen elämän hän eli? Mikä aiheutti palon? Oliko vaunu leirintäalueella vai parkkipaikalla?
http://bit.ly/8X9ZHp Tämä on jutun linkki Lapin kansa-lehteen.
Tästä linkistä pääsee kyseiseen uutiseen. Aukeneeko sieltä hiljalleen koko elämä...
Tässä on linkki, josta taitaa päästä Twitter-linkkiin aiheesta.
http://twitter.com/lapinkansa/statuses/25705752728
Voisinko laittaa jonkun oman kyselyni Twitteriin?
maanantai 27. syyskuuta 2010
Ruotsi ja ruotsalaiset, minun mielipiteeni länsinaapuristamme
Blogiini ilmestyi Ruotsin lippu, tervetuloa. Liekö sukulainen, joku veneblogien kautta tullut tai Göteborg-aiheiden johdosta. (Haa, ny kan jag skoja också lite... :) )
Ruotsillahan on vuosikaudet ollut turvaisa olo, kun Norjan on suojannut heitä Pohjois-Atlantin myrskyiltä ja Suomi pahoilta venäläisiltä. Kyllä siinä on kelvannut kauniita lauluja tehdä ja hienoa kulttuuria kehittää. :)
Ruotsin insinööritiede oli historiallisesti tasoltaan lähes Saksan veroista, useita loistavia keksintöjä kaivosteollisuudessa, majakoissa ym. Kasvitiedettä unohtamatta.
Musiikillisesti olemme saaneet nauttia suuresta ja hedelmällisestä vuorovaikutuksesta, kiitoksia. Ihailen slager-perinnettänne ja kuuntelen säännöllisesti Kaffekvarn-ohjelma. Mukavaa haitarimusiikkia ja laulua. Tuntuu, että Ruotsissa oli loputon määrä taitavia lauluntekijöitä.
Minulla on paljon sukulaisia Ruotsissa. Siitä taisinkin jo kirjoittaa aikaisemminkin.
Ja.... No, en minä nyt keksi enempää sanottavaa. Kyllä me kaikki tiedämme mikä Ruotsi on.
Ihan hyvä maa... Neljänneksi paras naapureistamme... :). Heja, Sverige!
Katselin ihaillen ja liikuttuneena Prinsessahäitä (Jaa.. olihan siellä prinssikin). Lauloivat silloin siis ulkoilmassa kai yli 100.000 ihmisen voimin Ruotsin kansallislaulun, ja SÄVELASKELTA ALEMPAA, kuin nuoteissa on.
SIIS kai D-duurissa, joilloin korkeimmaksi lauletuksi säveleksi tulee G! Se on siis aika matalalta, tietenkin, jotta yleisö pystyi sen laulamaan hyvin mörisevillä matalilla äänillää. Melkoinen ero esim. USA:n kansallishymniin verrattuna. Se on G-duurissa ja menee tavattoman korkealle.
Kertonee jotakin pohjoismaalaisten ja amerikkalaisten kulttuurieroista.
Ruotsillahan on vuosikaudet ollut turvaisa olo, kun Norjan on suojannut heitä Pohjois-Atlantin myrskyiltä ja Suomi pahoilta venäläisiltä. Kyllä siinä on kelvannut kauniita lauluja tehdä ja hienoa kulttuuria kehittää. :)
Ruotsin insinööritiede oli historiallisesti tasoltaan lähes Saksan veroista, useita loistavia keksintöjä kaivosteollisuudessa, majakoissa ym. Kasvitiedettä unohtamatta.
Musiikillisesti olemme saaneet nauttia suuresta ja hedelmällisestä vuorovaikutuksesta, kiitoksia. Ihailen slager-perinnettänne ja kuuntelen säännöllisesti Kaffekvarn-ohjelma. Mukavaa haitarimusiikkia ja laulua. Tuntuu, että Ruotsissa oli loputon määrä taitavia lauluntekijöitä.
Minulla on paljon sukulaisia Ruotsissa. Siitä taisinkin jo kirjoittaa aikaisemminkin.
Ja.... No, en minä nyt keksi enempää sanottavaa. Kyllä me kaikki tiedämme mikä Ruotsi on.
Ihan hyvä maa... Neljänneksi paras naapureistamme... :). Heja, Sverige!
Katselin ihaillen ja liikuttuneena Prinsessahäitä (Jaa.. olihan siellä prinssikin). Lauloivat silloin siis ulkoilmassa kai yli 100.000 ihmisen voimin Ruotsin kansallislaulun, ja SÄVELASKELTA ALEMPAA, kuin nuoteissa on.
SIIS kai D-duurissa, joilloin korkeimmaksi lauletuksi säveleksi tulee G! Se on siis aika matalalta, tietenkin, jotta yleisö pystyi sen laulamaan hyvin mörisevillä matalilla äänillää. Melkoinen ero esim. USA:n kansallishymniin verrattuna. Se on G-duurissa ja menee tavattoman korkealle.
Kertonee jotakin pohjoismaalaisten ja amerikkalaisten kulttuurieroista.
Kuinka saan räkätaudin loppumaan, ikivanha ohje, liekö Jooga-kirjasta
Luin aikoinaan jotakin Jooga-kirjaa, opin muutamia hyviä liikkeitä, rauhallisia, joustavia. Jooga on hieno asia, ja minä sain tunnin opiskelulla itselleni valtavan hienon rentoutumis- ja voimistelukeinon.
Joogassa oli myös useita aika erikoisiakin puhdistautumiskeinoja, joille piti hieman hymähtää.
räkätaudin lopettamisen ohje oli kuitenkin hieno ja toimiva. Sillä saa myös poistettua sierainten sisältä liiat rähmettymät ilman verihaavoja.
Otetaan lasillinen haaleaa vettä ja sekoitetaan siihen teelusikallinen ruokasuolaa.
Upotetaan sieraimet veteen ja imetään nenän kautta hitaasti vettä, niin, että sierainontelot täyttyvät. Temppu vaatii hieman totuttelua ja voi aluksi tuntua epämiellyttävältä. Vesi yritetään pitää esim. minuutin ajan sieraimissa ja pärskitään sitten laguaariin. Toistetaan muutaman kerran.
Tehdään temppu aamuin, illoin 2-3 päivän aikana. Muistaakseni näin se meni. Kyllä nenävaivat paranee. Vahvistaa nenän limakalvoja.
Konsultoi järkesi kanssa ennenkuin rupeat tätä, tai mitään muutakaan terveysneuvoa toteuttamaan.
Joogassa oli myös useita aika erikoisiakin puhdistautumiskeinoja, joille piti hieman hymähtää.
räkätaudin lopettamisen ohje oli kuitenkin hieno ja toimiva. Sillä saa myös poistettua sierainten sisältä liiat rähmettymät ilman verihaavoja.
Otetaan lasillinen haaleaa vettä ja sekoitetaan siihen teelusikallinen ruokasuolaa.
Upotetaan sieraimet veteen ja imetään nenän kautta hitaasti vettä, niin, että sierainontelot täyttyvät. Temppu vaatii hieman totuttelua ja voi aluksi tuntua epämiellyttävältä. Vesi yritetään pitää esim. minuutin ajan sieraimissa ja pärskitään sitten laguaariin. Toistetaan muutaman kerran.
Tehdään temppu aamuin, illoin 2-3 päivän aikana. Muistaakseni näin se meni. Kyllä nenävaivat paranee. Vahvistaa nenän limakalvoja.
Konsultoi järkesi kanssa ennenkuin rupeat tätä, tai mitään muutakaan terveysneuvoa toteuttamaan.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Syksy on tullut, ihanaa ulkoilun aikaa, värejä ja ruskan kauneutta.
Kävelyllä Pihlajistossa.
Siis ulkoilkaa, reippailkaa, kerätkää energiaa ja iloa pitkän talven varalle. Pysykää terveinä ja olkaa optimistisia.
Siis ulkoilkaa, reippailkaa, kerätkää energiaa ja iloa pitkän talven varalle. Pysykää terveinä ja olkaa optimistisia.
Saksa ja saksalaiset; huomioita blogiini tulleesta uudesta lipusta.
Tervetuoloa blogiini lukijaksi, Saksan alueelta tullut. Voisi olettaa, että sivujani selailevat suomalaiset, turistit, tai muuten vaan saksassa vierailulla ollut opiskelija tai it-alan ammattilainen.
Siis mielipiteeni ja ajatukseni Saksasta. Tunsin aikanaan, 70-luvulla, noin 20 vuoden iässä voimakasta negatiivista tuntemusta Saksaa kohtaan. Sen lähteenä oli pääasiassa II-maailmansodan loppumelskeissä suoritettu Lapin tuho.
Jossain vaiheessa opiskelin saksan kieltä parin vuoden ajan omatoimisesti aika huonolla menestyksellä; kieliopista, mikä sana on suomalaisille useimmiten "hammaslääkäri" -sanan veroinen irvistystä aiheuttava sana, en edes yrittänyt päästä perille. Parisataa sanaa kai opin ja pystyn jotakin lukemastani ymmärtämään.
Kielen opiskelussa minua hämmästytti eniten se, kuinka sen aikana mielipiteeni Saksasta koki perusteellisen muutoksen; kun tutustui maahan tätä kautta, niin sen kulttuuri ikäänkuin syöpyi mieleeni vastustamattomalla voimalla. Hämmästyin tätä ajatteluni muutosta ja se tapahtuma toi minulle paljon uutta tietoa ihmisen käyttäytymisestä.
Saksa on suuri kulttuurimaa, se on toiminut monessa asiassa Euroopan keskuksena. Suomeen tuotiin aikanaan ensimmäiset tehokkaat aurat sieltä, ja ne mahdollistivat ensimmäisen kerran tehokkaan maanviljelyn. Lukemattomat suomalaiset olivat opiskelemassa tai muuten vaan tietojaan avartamassa Saksassa.
Toisen maailman tapahtumat... No, ne ansaitsisivat oman artikkelinsa. Ne tapahtumat ovat anteeksiantamaton rikos ihmisyyttä vastaan, ja saksan kansa tulee ikuisesti kantamaan oman vastuunsa niistä. Samoin kantavat muutkin kansakunnat, jotka vaieten sallivat tämänkaltaiset tapahtumat, ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kansan on elettävä oman historiansa kanssa.
Saksalaiset turistit, joita Suomessa paljon näkee, ovat miellyttävää, rauhallista väkeä. Liftareista maailmalla olen kuullut paljon mukavia juttuja. Ihailen Saksaa maana, sen kauneutta ja monipuolisuutta. Saksalainen tapa tehdä työtä, suunnitella, no sehän on jo käsite. Voin huoleti ostaa saksalaisen auton.
Saksan televisio DW näkyy meillä ja seuraan ihastuneena ohjelmia joissa näkyy saksalaisia vanhoja taloja; upeaa! Ja hienot jalkapallojoukkueet Saksalla on. Kannustin viime MM-kisoissa Saksaa lähes loppumetreille asti. Saksa on nykyisin Euroopan sydän; voisi melkein sanoa, että Euroopan tärkein maa. Siitä voisi etsiä jotakin kielteistäkin; Miksi Saksa ei järkeistänyt ajoissa tätä kammottavaa muuntajasotkua, minkä teollisuus minun kotiini toi; 8 erilaista muuntajaa eri laitteille; Miksi ei olisi voinut olla vain yhtä yleismallia?
Hoitakaapa asia, kun kerran olette siellä Euroopan keskellä! Ja samantien muutakin järkeä Euroopan alueen kuluttajien arkeen; Joo, Järjestäkää samanlaiset pölypussit kaikkiin imureihin.
Ei muuta tässä vaiheessa; tsemppiä vain hienolle maalle ja kansakunnalle; Ottakaa espanjalaisilta jalkapalloilijoilta oppia hyökkäävyydessä ja .... ja.... Hmmm. Muutenhan asiat ovatkin ihan reilassa. Hyvin olette järjestäneet, kiitoksia. ja tervetuloa vaan jatkossakin lukemaan ja katselemaan kuvia.
Ai, niin. Voisitte Te kyllä perustaa Suomeen verkkoyhteyksiä tarjoavan palvelun, kun nämä täkäläiset ovat tätä, mitä ne nyt ovat.
Siis mielipiteeni ja ajatukseni Saksasta. Tunsin aikanaan, 70-luvulla, noin 20 vuoden iässä voimakasta negatiivista tuntemusta Saksaa kohtaan. Sen lähteenä oli pääasiassa II-maailmansodan loppumelskeissä suoritettu Lapin tuho.
Jossain vaiheessa opiskelin saksan kieltä parin vuoden ajan omatoimisesti aika huonolla menestyksellä; kieliopista, mikä sana on suomalaisille useimmiten "hammaslääkäri" -sanan veroinen irvistystä aiheuttava sana, en edes yrittänyt päästä perille. Parisataa sanaa kai opin ja pystyn jotakin lukemastani ymmärtämään.
Kielen opiskelussa minua hämmästytti eniten se, kuinka sen aikana mielipiteeni Saksasta koki perusteellisen muutoksen; kun tutustui maahan tätä kautta, niin sen kulttuuri ikäänkuin syöpyi mieleeni vastustamattomalla voimalla. Hämmästyin tätä ajatteluni muutosta ja se tapahtuma toi minulle paljon uutta tietoa ihmisen käyttäytymisestä.
Saksa on suuri kulttuurimaa, se on toiminut monessa asiassa Euroopan keskuksena. Suomeen tuotiin aikanaan ensimmäiset tehokkaat aurat sieltä, ja ne mahdollistivat ensimmäisen kerran tehokkaan maanviljelyn. Lukemattomat suomalaiset olivat opiskelemassa tai muuten vaan tietojaan avartamassa Saksassa.
Toisen maailman tapahtumat... No, ne ansaitsisivat oman artikkelinsa. Ne tapahtumat ovat anteeksiantamaton rikos ihmisyyttä vastaan, ja saksan kansa tulee ikuisesti kantamaan oman vastuunsa niistä. Samoin kantavat muutkin kansakunnat, jotka vaieten sallivat tämänkaltaiset tapahtumat, ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kansan on elettävä oman historiansa kanssa.
Saksalaiset turistit, joita Suomessa paljon näkee, ovat miellyttävää, rauhallista väkeä. Liftareista maailmalla olen kuullut paljon mukavia juttuja. Ihailen Saksaa maana, sen kauneutta ja monipuolisuutta. Saksalainen tapa tehdä työtä, suunnitella, no sehän on jo käsite. Voin huoleti ostaa saksalaisen auton.
Saksan televisio DW näkyy meillä ja seuraan ihastuneena ohjelmia joissa näkyy saksalaisia vanhoja taloja; upeaa! Ja hienot jalkapallojoukkueet Saksalla on. Kannustin viime MM-kisoissa Saksaa lähes loppumetreille asti. Saksa on nykyisin Euroopan sydän; voisi melkein sanoa, että Euroopan tärkein maa. Siitä voisi etsiä jotakin kielteistäkin; Miksi Saksa ei järkeistänyt ajoissa tätä kammottavaa muuntajasotkua, minkä teollisuus minun kotiini toi; 8 erilaista muuntajaa eri laitteille; Miksi ei olisi voinut olla vain yhtä yleismallia?
Hoitakaapa asia, kun kerran olette siellä Euroopan keskellä! Ja samantien muutakin järkeä Euroopan alueen kuluttajien arkeen; Joo, Järjestäkää samanlaiset pölypussit kaikkiin imureihin.
Ei muuta tässä vaiheessa; tsemppiä vain hienolle maalle ja kansakunnalle; Ottakaa espanjalaisilta jalkapalloilijoilta oppia hyökkäävyydessä ja .... ja.... Hmmm. Muutenhan asiat ovatkin ihan reilassa. Hyvin olette järjestäneet, kiitoksia. ja tervetuloa vaan jatkossakin lukemaan ja katselemaan kuvia.
Ai, niin. Voisitte Te kyllä perustaa Suomeen verkkoyhteyksiä tarjoavan palvelun, kun nämä täkäläiset ovat tätä, mitä ne nyt ovat.
lauantai 25. syyskuuta 2010
[Google] Göteborgin Kartta - Göteborg - Helppokäyttöinen göteborgin kartta, parhaat karttasivustot.
Göteborg. Tutustun netin kautta tähän hienoon kaupunkiin.
[Google] Göteborgin Kartta - Göteborg - Helppokäyttöinen göteborgin kartta, parhaat karttasivustot.
Kokeilin, BLOGAA TÄMÄ, näppäintä, kun kerran löysin sen tämän hienon kartan alta. Minulla on sukulaisia Göteborgissa ja selailin nyt pitkään erilaisia virallisia sivuja kaupungista. Järjestin ne kirjanmerkkeinä omaan kansioonsa, nyt minulla on sitten yhteys tähän kaupunkiin, joka on varsin paljon merkinnyt minun elämässäni, vaikka en olekaan siellä koskaan ollut.
BLOGAA-Tämä-toiminto on aika hieno, tulen varmaan toistekin käyttämään sitä, ja luultavasti kannattaa omaan blogiinsa laittaa myös se toiminto; käyttäjät saavat nopeasti hienosta tekstistäni linkin omaan blogiinsa (:)) . Tsempppiä, Göteborg.
[Google] Göteborgin Kartta - Göteborg - Helppokäyttöinen göteborgin kartta, parhaat karttasivustot.
Kokeilin, BLOGAA TÄMÄ, näppäintä, kun kerran löysin sen tämän hienon kartan alta. Minulla on sukulaisia Göteborgissa ja selailin nyt pitkään erilaisia virallisia sivuja kaupungista. Järjestin ne kirjanmerkkeinä omaan kansioonsa, nyt minulla on sitten yhteys tähän kaupunkiin, joka on varsin paljon merkinnyt minun elämässäni, vaikka en olekaan siellä koskaan ollut.
BLOGAA-Tämä-toiminto on aika hieno, tulen varmaan toistekin käyttämään sitä, ja luultavasti kannattaa omaan blogiinsa laittaa myös se toiminto; käyttäjät saavat nopeasti hienosta tekstistäni linkin omaan blogiinsa (:)) . Tsempppiä, Göteborg.
Mikä voisi pelastaa Matti Nykäsen, Suomen suurimman urheilusankarin ?
Muistan koko ikäni sen, kun hyppyrinnokkaa ei näkynyt sumun keskeltä, kuvaruutu oli harmaa ja selostajan jännnittynyt ääni lausui Matti Nykäsen nimen. Ja sieltä Matti tuli, hyppäsi ja VOITTI!
Matti Nykänen oli Suomen suurin urheilusankari ja ihmettelen, jos joku suomalainen joskus pystyy hänen veroiseensa suoritukseen.
En ole seurannut hänen sekoilevaa elämäänsä sittemmin, enkä halua tässä siihen puuttua.
Nykänen oli korkealla ja hän on pudonnut korkealta. Hän on ainoa ihminen, joka on tämän tehnyt Suomessa näin kiehtovan voimakkaasti.
On monia urheilijoita, taiteilijoita, tutkijoita ym. jotka ovat olleet loistavia omalla alallaan, mutta jotka eivät ole muuten pärjänneet elämässä. He eivät ole osanneet soveltaa tätä osaamistaan muille aloille tai omaan elämäänsä. Heille on ehkä tullut yllätyksenä se, että yhden alan taituruus ei autakaan tavallisessa arjessa.
Huipulla on yksinäistä ja erityisen yksinäistä on olla suomalainen huipulla.
Suomalaiset tarvitsisivat apua sekä huipulla olemisessa, että sieltä putoamisesta selviämisessä, yleensäkin apua elämässä.
Suomalaiset tarvitsevat Matti Nykäsen kertomaan rehellisesti omasta elämästään.
Suomalaiset tarvitsevat Matti Nykäsen kertomaan suomalaisille mitä on olla huipulla, mitä on olla putoaja, mitä on olla pohjalla ja mitä on yrittää nousta sieltä. Suomalaiset tarvitsevat Matti Nykäsen joka kiertää kouluja ja urheiluseuroja kertomassa erästä tarinaa Suomesta, erästä tarinaa suomalaisuudesta. Opettaa nuoria kestämään elämän haasteet.
Kertomaan näistä asioista rehellisenä, selvänä, tosiasiat tunnustavana ja uuden elämän aloittaneena. Jotta me oppisimme jotakin. Jotta muille ei kävisi enää niin kuin Suurille Ihmisille tässä maassa joskus tapaa käydä.
Monen suomalaisen laulajan, sanoittajan soittajan ja taiteilijan kohtalo on ollut surullinen.
Ajattelen Rauli Badding Somerjokea, toivon, että hän olisi viimeisellä keikallaan laskenut kitaran maahan ja kertonut yleisölle rehellisesti omasta tilanteestaan sen mitä olisi voinut kertoa. Olen varma että Suomi ja suomalainen yleisö olisi ymmärtänyt.
Toivon parempaa elämää näille merkittäville ihmisille, jotka ovat niin paljon antaneet meille suomalaisille.
Lähdepä Matti liikkeelle ja hoida homma. Syöksy taas kerran sumusta ja valloita taivas.
Matti Nykänen oli Suomen suurin urheilusankari ja ihmettelen, jos joku suomalainen joskus pystyy hänen veroiseensa suoritukseen.
En ole seurannut hänen sekoilevaa elämäänsä sittemmin, enkä halua tässä siihen puuttua.
Nykänen oli korkealla ja hän on pudonnut korkealta. Hän on ainoa ihminen, joka on tämän tehnyt Suomessa näin kiehtovan voimakkaasti.
On monia urheilijoita, taiteilijoita, tutkijoita ym. jotka ovat olleet loistavia omalla alallaan, mutta jotka eivät ole muuten pärjänneet elämässä. He eivät ole osanneet soveltaa tätä osaamistaan muille aloille tai omaan elämäänsä. Heille on ehkä tullut yllätyksenä se, että yhden alan taituruus ei autakaan tavallisessa arjessa.
Huipulla on yksinäistä ja erityisen yksinäistä on olla suomalainen huipulla.
Suomalaiset tarvitsisivat apua sekä huipulla olemisessa, että sieltä putoamisesta selviämisessä, yleensäkin apua elämässä.
Suomalaiset tarvitsevat Matti Nykäsen kertomaan rehellisesti omasta elämästään.
Suomalaiset tarvitsevat Matti Nykäsen kertomaan suomalaisille mitä on olla huipulla, mitä on olla putoaja, mitä on olla pohjalla ja mitä on yrittää nousta sieltä. Suomalaiset tarvitsevat Matti Nykäsen joka kiertää kouluja ja urheiluseuroja kertomassa erästä tarinaa Suomesta, erästä tarinaa suomalaisuudesta. Opettaa nuoria kestämään elämän haasteet.
Kertomaan näistä asioista rehellisenä, selvänä, tosiasiat tunnustavana ja uuden elämän aloittaneena. Jotta me oppisimme jotakin. Jotta muille ei kävisi enää niin kuin Suurille Ihmisille tässä maassa joskus tapaa käydä.
Monen suomalaisen laulajan, sanoittajan soittajan ja taiteilijan kohtalo on ollut surullinen.
Ajattelen Rauli Badding Somerjokea, toivon, että hän olisi viimeisellä keikallaan laskenut kitaran maahan ja kertonut yleisölle rehellisesti omasta tilanteestaan sen mitä olisi voinut kertoa. Olen varma että Suomi ja suomalainen yleisö olisi ymmärtänyt.
Toivon parempaa elämää näille merkittäville ihmisille, jotka ovat niin paljon antaneet meille suomalaisille.
Lähdepä Matti liikkeelle ja hoida homma. Syöksy taas kerran sumusta ja valloita taivas.
perjantai 24. syyskuuta 2010
USA, Amerikan Yhdysvallat, United States of America, tervetuloa blogiini
Kirjoitin tämän tekstin jo kertaalleen, mutta blogger katsoi parhaaksi tuhota sen. Kaivellaan siis muistin kätköistä uudestaan, se mitä voidaan.
Blogiini on ilmestynyt uuden lukijan merkiksi Yhdysvaltojen lippu, ja koska lupasin kirjoittaa artikkelin maasta aina kun sen lippu ilmestyy, niin tässä tämä artikkeli nyt sitten tulee.
Olen kiitollinen Yhdysvalloille siitä mitä sen sotilaat maailmalla ja Euroopassa saivat aikaan toisen maailmansodan aikana; pelastivat maailman natsismilta ja totalitarismilta. Koko Euroopan asukkaat ovat velkaa saman kiitoksen. Työ oli upea, hienosti suoritettu, yhteistyö ja kanssaelo muiden liittoutuneiden, erityisesti Englannin, kanssa oli upea. Minulle, ja muille militaria/sotahistoria-faneille tässä on ehtymätön tutkimisen lähde. Lukemattomat Yhdysvaltojen sotilaat kantoivat raskaan uhrin taistelussa ja Yhdysvaltojen kotirintaman työ mahdollisti muiden valtioiden tehokkaan taistelun. Näistä siis suuri kiitos.
Tämän sodan jälkeen Yhdysvallat on osallistunut lukemattomiin muihin sotiin ja poliisitoimiin, joista osa on ollut oikeutettuja. Niistä voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.
Yhdysvaltojen perustaminen ja historia olivat kiehtovia, ja täynnä värikkäitä tapahtumia. Sen taide ja kulttuuri eivät yllä vanhempien eurooppalaisten valtioiden tasalle, mutta ovat silti hienoja.
Minulla, kuten jokaisella helsinkiläisellä on tilaisuus ilmaiseksi perehtyä laajaan amerikkalaiseen kirjallisuusaineistoon yliopiston kirjaston tiloissa sijaitsevassa America Research Centerissä, Senaatintorin lähellä. Helka-kirjastokortti on ensin hankittava. Sieltä sain myös ilmaiseksi teokset American Litterature, geology, Short History. Samassa paikassa on myös slaavilaisen kirjallisuuden osasto.
Tämä on ylistävä artikkeli, ja jos sanonkin jonkun kitkerän huomautuksen, niin pysyköön tämän artikkelin sävy myönteisenä, niinkuin mielipiteenikin tästä suuresta, kiehtovasta tekniikan ja viihteen suurvallasta.
Itse en aikoinaan poliittisten mielipiteideni takia olisi päässyt matkustamaan Yhdysvaltoihin, en tiedä, miten nyt olisi laita, jos yritystä, rahaa, tai matkustushalua olisi.
Yhdysvallat maailman johtavana talousmahtina lienee merkittävältä osalta vaikuttanut siihen, millaiseksi maailman taloudellinen järjestelmä on muodostunut (ON TEHTY....). Ja tuo järjestelmä on mielestäni pahinta riistoa, mitä maailmassa harrastetaan, ja se tuottaa suurta kärsimystä kehitysmaissa.
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.
Toivotan yhdysvaltojen kansalaisille menestystä ja onnea. Ja presidentti Obamalle tsemppiä.
Toivotan menestystä Afganistanin demokratisoimisessa ja sen huumetuotannon pysäyttämisessä.
Samalla kehoittaisin korjaamaan omassa maassanne olevat ihmisarvoa alentavat epäoikeudenmukaisuudet ja myös maailmalla toimimaan siten, että ihmisarvon kunnioittaminen näkyisi kaikessa maanne politiikassa ja käytännön toimissa.
Hienolle maalla ja sen upeille asukkaille kiitos. Ja kiitos, että joku vaivautui pistäytymään blogiini.
Ja Oho!!! Taas olin unohtaa Yhdysvaltojen kansallislaulun. Löysin vuosia sitten Uudenkaupungin kirjastosta nuotit ja sanat tähän upeaan lauluun. Ne olivat G-duurissa ja kopioin ne hartaana ja suurta vaivaa nähden käsin paperille. Laulun tunnelma, sanat, sävel ja koko sen laulun tarina, kertomus, ovat suurenmoisia. Mielestäni tämä on maailman paras kansallislaulu. Itse joudun sen esittämään E-duurissa ja olen opetellut vain ensimmäisen säkeistön. Hmmm.. pitääpä joskus vilkaista, mitä toisessa säkeistössä on. Kiitos siis tästäkin hienosta laulusta.
Tämä jo kertaalleen tuhoutunut artikkeli ei varmaankaan saavuttanut alkuperäisen tekstini kauneutta ja lennokkuutta :) mutta yritys oli hyvä.
Kirjoitan artikkeliin varmasti vähitellen jatkoa.
Blogiini on ilmestynyt uuden lukijan merkiksi Yhdysvaltojen lippu, ja koska lupasin kirjoittaa artikkelin maasta aina kun sen lippu ilmestyy, niin tässä tämä artikkeli nyt sitten tulee.
Olen kiitollinen Yhdysvalloille siitä mitä sen sotilaat maailmalla ja Euroopassa saivat aikaan toisen maailmansodan aikana; pelastivat maailman natsismilta ja totalitarismilta. Koko Euroopan asukkaat ovat velkaa saman kiitoksen. Työ oli upea, hienosti suoritettu, yhteistyö ja kanssaelo muiden liittoutuneiden, erityisesti Englannin, kanssa oli upea. Minulle, ja muille militaria/sotahistoria-faneille tässä on ehtymätön tutkimisen lähde. Lukemattomat Yhdysvaltojen sotilaat kantoivat raskaan uhrin taistelussa ja Yhdysvaltojen kotirintaman työ mahdollisti muiden valtioiden tehokkaan taistelun. Näistä siis suuri kiitos.
Tämän sodan jälkeen Yhdysvallat on osallistunut lukemattomiin muihin sotiin ja poliisitoimiin, joista osa on ollut oikeutettuja. Niistä voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.
Yhdysvaltojen perustaminen ja historia olivat kiehtovia, ja täynnä värikkäitä tapahtumia. Sen taide ja kulttuuri eivät yllä vanhempien eurooppalaisten valtioiden tasalle, mutta ovat silti hienoja.
Minulla, kuten jokaisella helsinkiläisellä on tilaisuus ilmaiseksi perehtyä laajaan amerikkalaiseen kirjallisuusaineistoon yliopiston kirjaston tiloissa sijaitsevassa America Research Centerissä, Senaatintorin lähellä. Helka-kirjastokortti on ensin hankittava. Sieltä sain myös ilmaiseksi teokset American Litterature, geology, Short History. Samassa paikassa on myös slaavilaisen kirjallisuuden osasto.
Tämä on ylistävä artikkeli, ja jos sanonkin jonkun kitkerän huomautuksen, niin pysyköön tämän artikkelin sävy myönteisenä, niinkuin mielipiteenikin tästä suuresta, kiehtovasta tekniikan ja viihteen suurvallasta.
Itse en aikoinaan poliittisten mielipiteideni takia olisi päässyt matkustamaan Yhdysvaltoihin, en tiedä, miten nyt olisi laita, jos yritystä, rahaa, tai matkustushalua olisi.
Yhdysvallat maailman johtavana talousmahtina lienee merkittävältä osalta vaikuttanut siihen, millaiseksi maailman taloudellinen järjestelmä on muodostunut (ON TEHTY....). Ja tuo järjestelmä on mielestäni pahinta riistoa, mitä maailmassa harrastetaan, ja se tuottaa suurta kärsimystä kehitysmaissa.
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.
Toivotan yhdysvaltojen kansalaisille menestystä ja onnea. Ja presidentti Obamalle tsemppiä.
Toivotan menestystä Afganistanin demokratisoimisessa ja sen huumetuotannon pysäyttämisessä.
Samalla kehoittaisin korjaamaan omassa maassanne olevat ihmisarvoa alentavat epäoikeudenmukaisuudet ja myös maailmalla toimimaan siten, että ihmisarvon kunnioittaminen näkyisi kaikessa maanne politiikassa ja käytännön toimissa.
Hienolle maalla ja sen upeille asukkaille kiitos. Ja kiitos, että joku vaivautui pistäytymään blogiini.
Ja Oho!!! Taas olin unohtaa Yhdysvaltojen kansallislaulun. Löysin vuosia sitten Uudenkaupungin kirjastosta nuotit ja sanat tähän upeaan lauluun. Ne olivat G-duurissa ja kopioin ne hartaana ja suurta vaivaa nähden käsin paperille. Laulun tunnelma, sanat, sävel ja koko sen laulun tarina, kertomus, ovat suurenmoisia. Mielestäni tämä on maailman paras kansallislaulu. Itse joudun sen esittämään E-duurissa ja olen opetellut vain ensimmäisen säkeistön. Hmmm.. pitääpä joskus vilkaista, mitä toisessa säkeistössä on. Kiitos siis tästäkin hienosta laulusta.
Tämä jo kertaalleen tuhoutunut artikkeli ei varmaankaan saavuttanut alkuperäisen tekstini kauneutta ja lennokkuutta :) mutta yritys oli hyvä.
Kirjoitan artikkeliin varmasti vähitellen jatkoa.
Kaunissaaressa syyspäivien viettoa, tuulta ja hippiäisiä
Hippiäisiä taisi lennellä mäntyjen yläpuolella isoina parvina.
Perjantai-aamuna pääsin noin 7 m lounaistuulessa palaamaan kotisatamaan. Sain siellä kuulla, että soittoharjoituksemme oli peruttu: No, olin joka tapauksessa saanut aivan sopivan annoksen Kaunissaarta. Laitan kuvia Kaunissaaresta blogiini jahka joudan; tässä esimauksi lähtökuva Strömsinlahdelta; syksyinen taivas on monesti tavattoman mielenkiintoinen.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Naiset löytävät minut, netti ja sosiaaliset palvelut toimivat...
Sain ensimmäisen viestin, arabiaa kai ja englanninkielinen käännös. Profiilisi kiinnostaa minua!!
Onko tämä nyt sitten se tie mistä suomalaiset miehet yhä enenevässä määrin etsivät seuraa tai elämänkumppania.
En merkinnyt tuota roskapostiksi, arkistoin. Mutta jos näitä alkaa tulla enemmän, niin...
Olen googlen Orkut-palvelussa. Sielläkin erityisesti tavalliset, usein myös eestiläiset ihmiset, etsivät verkostoitumista. Olen utelias näkemään, miten tämä Googlen facebook-kilpailija menestyy.
Eräs toimiva sosiaalisen palvelun kenttä on valokuvaus. Picasa-kansiot ovat mainio paikka tavata samanhenkisiä ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia. Googlella on melkoinen etu puolellaan tässä kilpailussa. Meidänkin Facebook käyttömme on vähentynyt kovasti. Esim. kuvien laittaminen Faceen on varsin turhauttavaa puuhaa.
Onko tämä nyt sitten se tie mistä suomalaiset miehet yhä enenevässä määrin etsivät seuraa tai elämänkumppania.
En merkinnyt tuota roskapostiksi, arkistoin. Mutta jos näitä alkaa tulla enemmän, niin...
Olen googlen Orkut-palvelussa. Sielläkin erityisesti tavalliset, usein myös eestiläiset ihmiset, etsivät verkostoitumista. Olen utelias näkemään, miten tämä Googlen facebook-kilpailija menestyy.
Eräs toimiva sosiaalisen palvelun kenttä on valokuvaus. Picasa-kansiot ovat mainio paikka tavata samanhenkisiä ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia. Googlella on melkoinen etu puolellaan tässä kilpailussa. Meidänkin Facebook käyttömme on vähentynyt kovasti. Esim. kuvien laittaminen Faceen on varsin turhauttavaa puuhaa.
Adobe-reader: No mikä ihmeen systeemi tämä sitten on?
Adobe-reader 9 päivittyi koneeseeni. Kävin klikkailemassa. En päässyt luomaan omaa hienoa: "Minä ja etanatikku" -romaania; vaan jouduin Adoben verkkosivuille missä he ilmeisesti kerjäävät minulta rahaa.
Jostain löysin tekstin, että voin 5 omaa PDF-julkaisua tehdä ilmaiseksi, mutta en päässyt tuollaiseen vaihtoehtoon. Koneeltani en nopeasti löytänyt keinoa, millä ronkkisin sieltä esiin mahdolliset PDF-tiedostot, jotta pääsisin lukemaan niitä.
Yritin tilata maksuttomia E-kirjoja, mutta jouduin aina vain jollekin kirjautumissivulle.
Adobe:n palvelussa firmat voivat ilmeisesti ylläpitää dokumenttejaan joita moni eri ihminen voi käsitellä. Kätevää, ehkä hidasta, mutta varmaa.
Minun pitäisi kirjoittaa pitkiä tekstikokonaisuuksia ja lyhyempiäkin juttuja. Minä tarvitsisin tällaista. Toisaalta esim. romaanin lukemiseen tuo BDF-muoto ei ole kaikkein kätevin.
Minä yritin etsiä tietoa asiasta, mutta en sellaista NOPEA/LYHYT/HELPPO/TÄYDELLINEN -tietoa tästä löytänyt.
Fiksun keinon Adobe on keksinyt rahan kalasteluun. Ja ilmeisesti ovat kavereita Microsoftin kanssa, koska päivitys koneelleni sujui ongelmitta. Javan päivitys ei suju.
Tänään maanantaina löysin Ladatut-tiedostot hakemistostani 8 eri PDF-tiedostoa. Mm. yhden 150-sivuisen kirjan, jonka olin ilmaispalvelusta ladannut. Se siis toimii.
Näyttää siltä, että ryhdyn enenevässä määrin käyttämään tätä ohjelmaa.
Mutta täytyisi päästä myös itse kirjoittamaan.
Jostain löysin tekstin, että voin 5 omaa PDF-julkaisua tehdä ilmaiseksi, mutta en päässyt tuollaiseen vaihtoehtoon. Koneeltani en nopeasti löytänyt keinoa, millä ronkkisin sieltä esiin mahdolliset PDF-tiedostot, jotta pääsisin lukemaan niitä.
Yritin tilata maksuttomia E-kirjoja, mutta jouduin aina vain jollekin kirjautumissivulle.
Adobe:n palvelussa firmat voivat ilmeisesti ylläpitää dokumenttejaan joita moni eri ihminen voi käsitellä. Kätevää, ehkä hidasta, mutta varmaa.
Minun pitäisi kirjoittaa pitkiä tekstikokonaisuuksia ja lyhyempiäkin juttuja. Minä tarvitsisin tällaista. Toisaalta esim. romaanin lukemiseen tuo BDF-muoto ei ole kaikkein kätevin.
Minä yritin etsiä tietoa asiasta, mutta en sellaista NOPEA/LYHYT/HELPPO/TÄYDELLINEN -tietoa tästä löytänyt.
Fiksun keinon Adobe on keksinyt rahan kalasteluun. Ja ilmeisesti ovat kavereita Microsoftin kanssa, koska päivitys koneelleni sujui ongelmitta. Javan päivitys ei suju.
Tänään maanantaina löysin Ladatut-tiedostot hakemistostani 8 eri PDF-tiedostoa. Mm. yhden 150-sivuisen kirjan, jonka olin ilmaispalvelusta ladannut. Se siis toimii.
Näyttää siltä, että ryhdyn enenevässä määrin käyttämään tätä ohjelmaa.
Mutta täytyisi päästä myös itse kirjoittamaan.
tietokoneeni tilannekatsaus: Zeus.Zbot-virus, ahdasta tulee, kone toimii
Zone Alarm löysi viruksen ja kerjää nyt rahaa....
Jos tilaan heiltä kalliimman version ohjelmasta, he suostuvat poistamaan viruksen.
Minun koneessani on kerjäämiskielto, klikkasin nopeasti Zonen ruudun pois. Muistin aluksi, että tämä olisi Aviran hälytys, mutta Zonenhan se onkin. Hmmm. liittyyköhän tämä siihen, kun näin yhtenä aamuna pari outoa sanaa ruudulla. Yritin silloin kirjautua Saunalahden sivuille, ruutu oli sekava, enkä päässyt sivulle.
En edelleenkään pääse millekään Saunalahden sivulle. Ajattelen nyt, että se johtuu siitä, että minun Java-ohjelmaani ei ole päivitetty.
Olen yhä ilman Pääkäyttäjän tunnussanaani, varmistukset olen pieninä palasina ajanut Verbatin-kovalevylle, enkä ole suorittanut kirjautumistani HP:n palveluun loppuun asti.
Mutta kone toimii, tietoja kertyy. Tämän vuoden aikana pitää ryhtyä siivoamaan vanhoja valokuvatiedostoja Verbatim-levyille.
Blogiteksteihini on jäänyt suuri-tekstikoko päälle. Kelaan vanhoja sivuja ja muutan niitä pienemmäksi.
Minun koneessani on kerjäämiskielto, klikkasin nopeasti Zonen ruudun pois. Muistin aluksi, että tämä olisi Aviran hälytys, mutta Zonenhan se onkin. Hmmm. liittyyköhän tämä siihen, kun näin yhtenä aamuna pari outoa sanaa ruudulla. Yritin silloin kirjautua Saunalahden sivuille, ruutu oli sekava, enkä päässyt sivulle.
En edelleenkään pääse millekään Saunalahden sivulle. Ajattelen nyt, että se johtuu siitä, että minun Java-ohjelmaani ei ole päivitetty.
Olen yhä ilman Pääkäyttäjän tunnussanaani, varmistukset olen pieninä palasina ajanut Verbatin-kovalevylle, enkä ole suorittanut kirjautumistani HP:n palveluun loppuun asti.
Mutta kone toimii, tietoja kertyy. Tämän vuoden aikana pitää ryhtyä siivoamaan vanhoja valokuvatiedostoja Verbatim-levyille.
Blogiteksteihini on jäänyt suuri-tekstikoko päälle. Kelaan vanhoja sivuja ja muutan niitä pienemmäksi.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Norja
Blogini FlagCounteriin ilmestyi juuri Norjan lippu. Ihanaa! Kiitoksia, ja hei...kuka siellä? Jätä kommentti jonnekin.
En saanut FlagCounteria asennettua blogiini ennenkuin vasta 5 pv sitten, jotain ongelmaa latauksessa oli. Blogausta aloittaessani en onnistunut kävijälaskuria laittamaan. No.... niiden kertoma olisi ehkä ollut surullista luettavaa. Tällaista blogia on vaikea löytää.
Juttelin joskus vuonna 1977 leirintä-alueella saksalaisen turistin kanssa. Hän oli juuri tullut Norjan kautta asunto-autolla tai vaunulla. Minä höpsö kehuin hänelle innoissani maamme kauneutta. Onhan se kaunis omalla tavallaan, mutta vasta itse käytyäni Norjassa pystyin ymmärtämään hieman tuon saksalaisturistin tuntemuksia.
Norja on kaunis, jylhä, upea maa. Norjan tunturit ja vuoret kasvattavat hyviä hiihtäjiä ja sitkeitä ihmisiä. Elämä Norjan vuonojen rannalla on ollut ankaraa.
Televisiosta tuli upea sarja: tiettömien taipaleiden takana; katselimme sitä ihaillen, joka jakso useaan kertaan ja säilytimme ne.
Minulla ei ole koskaan ollut tilaisuutta matkustaa Norjassa. Menisin aina mieluumin pohjoiseen kuin etelään. Helteet ovat inhottavia ja pieni pakkanen aina kivaa.
Ja norjalaiset veneet ja veneenrakennus. Siitäkin on useita upeita televisio-ohjelmia. Katsomme aina kaikki Norjaan liittyvät jutut. Koneeltani en kyllä ole vielä ehtinyt mitään aiheesta selata. Hmmmm.
Ja Norjalaiset osaavat vaeltaa pitkin pohjoisia seutuja.
Eikun HUPSISTA. Olenhan minä ollut Norjassa! Automatka Tromssaan. Meillä taisi olla vielä Inkkarikanootti vanhan Toyotan katolla. Olimme juuri tulleet Hossa- ja Kalliojoen melontaretkiltä. Norjassa ei tetenkään tullut tilaisuutta inkkarimelontaan. Retki oli hieno, upeat maisemat. Erityisesti ihailimme ja kadehdimme syvästi talojen kauneutta! Omakotitalot olivat UPEITA. Paljon vaivaa ja työtä uhraavat nämä hienon kauneudentajun omaavat ihmiset.
Siis: Kiitos, Norja! Ja Tsemppiä.
Samalla huomaan, että minun on siis kirjoitettava artikkeli eri maista sitä mukaan kun saan lippuja ruutuuni.
Yhdysvaltain artikkeli on siis jo myöhässä.
En saanut FlagCounteria asennettua blogiini ennenkuin vasta 5 pv sitten, jotain ongelmaa latauksessa oli. Blogausta aloittaessani en onnistunut kävijälaskuria laittamaan. No.... niiden kertoma olisi ehkä ollut surullista luettavaa. Tällaista blogia on vaikea löytää.
Juttelin joskus vuonna 1977 leirintä-alueella saksalaisen turistin kanssa. Hän oli juuri tullut Norjan kautta asunto-autolla tai vaunulla. Minä höpsö kehuin hänelle innoissani maamme kauneutta. Onhan se kaunis omalla tavallaan, mutta vasta itse käytyäni Norjassa pystyin ymmärtämään hieman tuon saksalaisturistin tuntemuksia.
Norja on kaunis, jylhä, upea maa. Norjan tunturit ja vuoret kasvattavat hyviä hiihtäjiä ja sitkeitä ihmisiä. Elämä Norjan vuonojen rannalla on ollut ankaraa.
Televisiosta tuli upea sarja: tiettömien taipaleiden takana; katselimme sitä ihaillen, joka jakso useaan kertaan ja säilytimme ne.
Minulla ei ole koskaan ollut tilaisuutta matkustaa Norjassa. Menisin aina mieluumin pohjoiseen kuin etelään. Helteet ovat inhottavia ja pieni pakkanen aina kivaa.
Ja norjalaiset veneet ja veneenrakennus. Siitäkin on useita upeita televisio-ohjelmia. Katsomme aina kaikki Norjaan liittyvät jutut. Koneeltani en kyllä ole vielä ehtinyt mitään aiheesta selata. Hmmmm.
Ja Norjalaiset osaavat vaeltaa pitkin pohjoisia seutuja.
Eikun HUPSISTA. Olenhan minä ollut Norjassa! Automatka Tromssaan. Meillä taisi olla vielä Inkkarikanootti vanhan Toyotan katolla. Olimme juuri tulleet Hossa- ja Kalliojoen melontaretkiltä. Norjassa ei tetenkään tullut tilaisuutta inkkarimelontaan. Retki oli hieno, upeat maisemat. Erityisesti ihailimme ja kadehdimme syvästi talojen kauneutta! Omakotitalot olivat UPEITA. Paljon vaivaa ja työtä uhraavat nämä hienon kauneudentajun omaavat ihmiset.
Siis: Kiitos, Norja! Ja Tsemppiä.
Samalla huomaan, että minun on siis kirjoitettava artikkeli eri maista sitä mukaan kun saan lippuja ruutuuni.
Yhdysvaltain artikkeli on siis jo myöhässä.
Päivitystä sunnuntai-aamulle.
Perjantaina satamassa raju sadekeskus liikkui nopeasti Laajasalon suunnalla.
Verkko toimii; Etanatikku pelittää upeasti ja käynnistyi ongelmitta minuutissa.
Kirjoittelen ohjetta aloitteleville kitaransoittajille; Miksi niin harvat kitaransoittajat osaavat lukea nuotteja. Kuitenkin nuotinlukutaito on erittäin helppoa. Oikeilla nikseillä kuka tahansa kitaristi oppii tunnissa soittamaan nuoteista. Se on todella helppoa. En näe mitään syytä, miksi en pystyisi opettamaan nuotinlukutaitoa tavalliselle kitaransoittajalle tunnissa. Sinäkin oppisit!
Sain Googlen sivustoissa, joka muistuttaa blogeja, tehtyä retkeilysivuihini muutoksia, poistettua kuvan etusivulta, poistin ylätunnisteet yms. En vielä muista, kuinka sivuja poistetaan; tuttua pähkäilyä kuten jokaisen uuden ohjelman kanssa. Ruutu välkkyy ilkeästi aina sivuja vaihtaessa; HyhHyh, google. No siitä selviää, kun sulkee silmänsä ruudun vaihtuessa.
Näyttä siltä, että tulevaisuudessa Facebook tulee olemaan minulla kovassa käytössä; pidän siellä linkkejä joista ystäväni pääsevät nopeasti Googlen sivuilleni. On se vaan kätevää. Kuvien ylläpito Facessa olikin täyttä tuskaa. Picasawebissä se on kätevää.
No, nyt aamulla kahvia ja paistopiirakoita, ei ole terveellistä, mutta lohduttaa. Sateet ovat näin sunnuntaina väistyneet, luin verkosta Googlen uutiset, selailin kulttuurisivuja, muokkailin siis retkisivuja, kirjoitin nuotinopiskelu-sivua, jota en ihan vielä pysty julkaisemaan.
Sitten suosikki-blogieni selailuun ja huvilukemista. Ja keskipäivällä perheenjäsenen kanssa sitä samaa.
Päivä kulkee latujaan ja talon väki netteilee tavallaan...
lauantai 18. syyskuuta 2010
Perustan omat retkeilysivuni Google, sivustoon
Venekerhossa on tänään ensimmäinen veneiden nosto. Jo puolitoista tuntia on nosturi työskennellyt rannalla. en tällä kertaa päässyt katsomaan tuota tunnelmallista tapahtumaa. Sääli.
Selailin Kissablogeja. Ihanaa. Kiitokset kaikille teille ihanille blogaajille. Teette suurta työtä voimianne säästämättä. Lukemattomat ihmiset saavat paljon iloa kuvistanne ja teksteistänne.
Ja puutarhablogit! Ja retkeily.
Päivän teema kuitenkin on Googlen sivustot. Mahtavaa! Hyvä, Google, kiitoksia Google!
Hieman hidasta on aloitussivun muotoilu, mutta olen jo saanut Picasa-diasarjan pyörimään siellä.
Googlelle yhä kumarran ja ylistän sitä, mutta kyllä on tehty näiden sivujen muokkaaminen hankalaksi. Kuinka saan poistettua Home-sivulle lisäämäni valokuvan, jota en millään keinolla onnistu pienentämään?
Kuinka saan muutettua sivun nimen?
Vastaustahan minä en saa muuten kuin tappelemalla 8 tuntia sivuston kanssa, mutta kiitos nyt kumminkin.
Selailin Kissablogeja. Ihanaa. Kiitokset kaikille teille ihanille blogaajille. Teette suurta työtä voimianne säästämättä. Lukemattomat ihmiset saavat paljon iloa kuvistanne ja teksteistänne.
Ja puutarhablogit! Ja retkeily.
Päivän teema kuitenkin on Googlen sivustot. Mahtavaa! Hyvä, Google, kiitoksia Google!
Hieman hidasta on aloitussivun muotoilu, mutta olen jo saanut Picasa-diasarjan pyörimään siellä.
Googlelle yhä kumarran ja ylistän sitä, mutta kyllä on tehty näiden sivujen muokkaaminen hankalaksi. Kuinka saan poistettua Home-sivulle lisäämäni valokuvan, jota en millään keinolla onnistu pienentämään?
Kuinka saan muutettua sivun nimen?
Vastaustahan minä en saa muuten kuin tappelemalla 8 tuntia sivuston kanssa, mutta kiitos nyt kumminkin.
perjantai 17. syyskuuta 2010
Hauskasti sanottu, bussissa kuultua
Olin joskus 2000-luvun alussa bussissa menossa kohti Viikkiä. Edessäni istui kaksi nuorta tyttöä, tätä kännykkäsukupolvea, juttelivat ihan hauskasti omista asioistaan. Äkkiä he huomasivat, että joku heidän tuttunsa tuli bussiin ja istui bussin etuosaan. Tämä piti tietenkin saada kutsutuksi joukkoon, mutta kuinka se tehtäisiin?
- Hei! Soitetaan sille.
Kännykkä esiin, soitto, ja kohta siihen vastattiinkin.
Mitkä olivat sitten ne maagiset kolme sanaa, jolla tytöt esittivät kutsun ystävälleen ennenkuin tämä ehti edes sanoa mitään puhelimeen? Näin:
- HILAA PERSEES TAAKSEPÄIN!
Ja iloista hauskaa naurua päälle.
Mutta kutsu ei tehonnutkaan. Eikä olisi voinutkaan tehota. Sillä puhelu ei ollut mennyt kännykkään, vaan tytön kotiin, jossa äiti oli hämmästyneenä kuunnellut. Eikä varmaan osannut siirtää mainittua ruumiinosaa haluttuun suuntaan.
No, soitto kohta uusiksi ja pian kolmikko pääsi yhdessä jatkamaan mukavaa jutteluaan.
Hauskasti sanottu, bussissa kuultua
Olin joskus 2000-luvun alussa bussissa menossa kohti Viikkiä. Edessäni istui kaksi nuorta tyttöä, tätä kännykkäsukupolvea, juttelivat ihan hauskasti omista asioistaan. Äkkiä he huomasivat, että joku heidän tuttunsa tuli bussiin ja istui bussin etuosaan. Tämä piti tietenkin saada kutsutuksi joukkoon, mutta kuinka se tehtäisiin?
- Hei, se meni sen kotiin! Siell oli sen mutsi!
Ja iloiset naurut päälle.
- Hei! Soitetaan sille.
Kännykkä esiin, soitto, ja kohta siihen vastattiinkin.
Mitkä olivat sitten ne maagiset kolme sanaa, jolla nämä nettisukupolven tytöt esittivät kutsun ystävälleen? Näin:
- HILAA PERSEES TAAKSEPÄIN!
Ja iloista hauskaa naurua päälle.
Mutta kutsu ei tehonnutkaan. Eikä olisi voinutkaan tehota. Sillä puhelu ei ollut mennyt kännykkään, vaan tytön kotiin, jossa äiti oli hämmästyneenä kuunnellut tätä kehotusta. Eikä tietenkään osannut siirtää mainittua ruumiinosaa haluttuun suuntaan.
- Hei, se meni sen kotiin! Siell oli sen mutsi!
Ja iloiset naurut päälle.
No, soitto kohta uusiksi, etupenkillä istunut tyttö vastasi puheluun ja sai kutsun bussin takaosaan. ja kohta kolmikko pääsi yhdessä jatkamaan mukavaa jutteluaan.
Taide, kuvaamataide, Taidehistoria, Hyvät linkkisivustot, galleriat
OHO. taas tekstit katosivat.
Tarkoituksena kehua kuvataidetta ja jakaa hyviä linkkejä. Tässä ainakin nyt linkit.
http://taide.starttisivu.com/
JA
http://www.starttisivu.com/link.php?http://www.art-and-archaeology.com/timelines/tl001.html
http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/kuv/ak.html Oliko tämäkin vielä:
SIINÄ NE
YRITÄN PELASTAA LOPUT TEKSTIT JOSKUS
Tarkoituksena kehua kuvataidetta ja jakaa hyviä linkkejä. Tässä ainakin nyt linkit.
http://taide.starttisivu.com/
JA
http://www.starttisivu.com/link.php?http://www.art-and-archaeology.com/timelines/tl001.html
http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/kuv/ak.html Oliko tämäkin vielä:
SIINÄ NE
YRITÄN PELASTAA LOPUT TEKSTIT JOSKUS
torstai 16. syyskuuta 2010
Saunalahden nettisivuille pääsy ollut ongelmallista jo viikon verran
Lisäyksenä edelliseen sivuun:
Yrittäessäni i uudestaan omille sivuilleni Saunalahti / Oma-saunalahti sivuilla sain ruudulleni tunnussanakyselyn viereen näkyviin sanoja joiden voisin kuvitella olevan muiden käyttäjien tunnussanoja, salasanoja tai arvauksia jonkun muun käyttäjän salasanoista.
Sotkeutuvatko netin käyttäjätunnukset vai yrittääkö joku hakkeroida.
Jaaa. Nyt olen 2-3 tuntia käyttänyt tähän. Pitäisiköhän kohta ruveta murisemaan. No ei. Saunalahden verkko on toiminut ihan hyvin ja ilmeisesti minulle ei ole tullut laskua. Siispä yritellään. Saunalahden asikaspalveluun jättämään sähköpostiin ei mhyöskään ole tullut vastausta.
Siispä jatkan yrittelemistä Saunalahden sivuille.
Yrittäessäni i uudestaan omille sivuilleni Saunalahti / Oma-saunalahti sivuilla sain ruudulleni tunnussanakyselyn viereen näkyviin sanoja joiden voisin kuvitella olevan muiden käyttäjien tunnussanoja, salasanoja tai arvauksia jonkun muun käyttäjän salasanoista.
Sotkeutuvatko netin käyttäjätunnukset vai yrittääkö joku hakkeroida.
Jaaa. Nyt olen 2-3 tuntia käyttänyt tähän. Pitäisiköhän kohta ruveta murisemaan. No ei. Saunalahden verkko on toiminut ihan hyvin ja ilmeisesti minulle ei ole tullut laskua. Siispä yritellään. Saunalahden asikaspalveluun jättämään sähköpostiin ei mhyöskään ole tullut vastausta.
Siispä jatkan yrittelemistä Saunalahden sivuille.
Kirjat, jotka ottaisin mukaan asutulle saarelle. Mielilukemistani.
Aloitin konettamisen tänään 7.45. Myöhäistä! Windowsilla eilen tietoturvapäivityksiä, aamulla verkko käynnistyi hyvin, eikun UPEASTI. Äääääh: Hyvä Saunalahti. Se on vaikea saada ulos suustaan. Chrome meni jumiin, käynnistin koneen heti uudestaan. Luulen, että Microsoft ja Google tappelevat keskenään, Upean Googlen Chrome-selaimen lienee äkkiä vaikea mukautua Microsoftin uusiin oikkuihin.
Haukkumavuorossa tällä viikolla on ehdottomasti Microsoft ja Explorer. Defender ei anna minun päivittää Javaa, ei anna käyttää varmistusohjelmaani. Nettiselaimesta Explorer olen onneksi päässyt eroon. Vaihdan ensi sijassa toiseen käyttöjärjestelmään. Lienee Ubuntu.
Sain nyt vihdoinkin Flag-Counterin toimimaan. Kiva nähdä lippuja! Kiitoksia kävijät. Se velvoittaisi pitämään blogin paremmassa kunnossa kuin mitä se on, mutta ei ihan vielä ehdi, jaksa, viitsi ja jouda. No, tärkeintä on runsas tietomäärä sanoin kirjailija sotkuisen pöytänsä ääressä. Kirjaakohan Flag-Counter myös omat käyntini? Bloggerin tilasto mittaa ilman minun käyntejäni, sen tilastot ovat huomattavasti suuuremmat kuin tämän Flag-counterin. Missä siis loput liput luuraa??
No, asiaan. Päivän teemaa valitaan tässä vaiheessa; päiväkirjaa, ruikutusta, tai asiaa vaiko tunnelmia??? Jostakin tuli mieleen kirjat. En nykyisin enään pysty pahemmin lukemaan; kymmenkunta omaa romaaniyritelmää on kesken novelleista puhumattakaan ja parisataa laulutekstiä työstettävänä. Jos luen kirjoja, niin otan jonkun kirjailijan 8 teosta ja selaan ne läpi 15 minuutissa. Ja sitten seuraava kirjailija käsittelyyn, tämä kerran kuussa. En koe, että millään kirjalla olisi sanomista minulle, että mikään voisi olla riittävän lähellä omaa maailmaani.
Mutta mielikirjani: Perustelut ja kertomukset niistä seuraavat myöhemmin. Järjestyskään ei ole tämä, laitan sen vain kirjoittamista varten.
1. Ylpeys ja ennakkoluulo. Jane Austin. UPEA. Englanninkielinen nimi Pride and prejudice
2 Kapteeni Corellin mandoliini Louis de Bernieresin kirja
3 Sormusten taru J.R.R. Tolkien
4 Demian Herman Hesse Päähenkilö joutui pahoihin vaikeuksiin. Elin synkässä tilanteessa hänen kanssaan. Sitten Demian tuli ja selvitti ne hetkessä. Vapautus! Älä sinä lue tätä, et kuitenkaan pysty kokemaan samaa kuin minä. Lyhyt novelli
5 David Eddings Sarja: Belgarion, Polgaran taru, Belgarath ym.
6 Muumikirjat
7 Andrea Camilleri Viulun ääni ym. hienot hänen salapoliisiromaaninsa.
8 Victor Hugo, Kurjat Mahtava, kiehtova suurromaani
9 Mark Twain Bakerin (?) sininärhitarina novelli
10 Leskov Tuomiokirkon alttaripalvelijat (Ekalla kerralla oli tavattoman hauska, ei sitten enään).
11 Sierfried Lentz Kotiseutumuseo
12 Aleksis Kivi Seitsemän veljestä Se on hyvä ja kieli on vivahdeikasta.
13 Ruotsalainen dekkarikirjailija, oliko se Arvidsson vai kuka.... Hyvät herrat, sarja (rehtori pankkirosvona)
14 Pertti Duncker Matkat Merivuokko-veneellä
15 Joku venäläinen toinenkin pakko laittaa... No Turgenjev
16 Joku runoilija voisi olla.... Lermontov
17 Konstantin Paustovski, Maksim Gorgi, tältä suunnalta kertyy mestareita, enkä edes niihin suurimpiin ole vielä puuttunut.
18 Günter Grassin joku kirja jota en ole lukenut
19 Öööhhh joku uusin Nobel-kirjailija..... pitäisi kysyä joltakin, en kyllä tiedä nyt yhtään
20 sitten lopuksi.... Joku amerikkalainen tai englantilainen...
Kesken jää, pitää käydä Facebookista tarkkailemassa, mitä on sinne laittanut. Mutta olihan tässä jo hyvä alku. Näillä pärjää asutulla saarella varmasti viikon.
TOISAALTA..... voisin aivan hyvin ottaa mukaani jonkun toisen suosittelemat 20 kirjaa! Joo. Jätä tänne oma suosikkilistasi, niin katsotaan. Ja jos en viihdy saaressa, niin saat palautetta...
Anteeksipyyntö lukijoiltani olisi paikallaan tämän sottuisen tekstin vuoksi, mutta säästän sen siihen hetkeen asti, kun joku on antanut kommentin.
Haukkumavuorossa tällä viikolla on ehdottomasti Microsoft ja Explorer. Defender ei anna minun päivittää Javaa, ei anna käyttää varmistusohjelmaani. Nettiselaimesta Explorer olen onneksi päässyt eroon. Vaihdan ensi sijassa toiseen käyttöjärjestelmään. Lienee Ubuntu.
Sain nyt vihdoinkin Flag-Counterin toimimaan. Kiva nähdä lippuja! Kiitoksia kävijät. Se velvoittaisi pitämään blogin paremmassa kunnossa kuin mitä se on, mutta ei ihan vielä ehdi, jaksa, viitsi ja jouda. No, tärkeintä on runsas tietomäärä sanoin kirjailija sotkuisen pöytänsä ääressä. Kirjaakohan Flag-Counter myös omat käyntini? Bloggerin tilasto mittaa ilman minun käyntejäni, sen tilastot ovat huomattavasti suuuremmat kuin tämän Flag-counterin. Missä siis loput liput luuraa??
No, asiaan. Päivän teemaa valitaan tässä vaiheessa; päiväkirjaa, ruikutusta, tai asiaa vaiko tunnelmia??? Jostakin tuli mieleen kirjat. En nykyisin enään pysty pahemmin lukemaan; kymmenkunta omaa romaaniyritelmää on kesken novelleista puhumattakaan ja parisataa laulutekstiä työstettävänä. Jos luen kirjoja, niin otan jonkun kirjailijan 8 teosta ja selaan ne läpi 15 minuutissa. Ja sitten seuraava kirjailija käsittelyyn, tämä kerran kuussa. En koe, että millään kirjalla olisi sanomista minulle, että mikään voisi olla riittävän lähellä omaa maailmaani.
Mutta mielikirjani: Perustelut ja kertomukset niistä seuraavat myöhemmin. Järjestyskään ei ole tämä, laitan sen vain kirjoittamista varten.
1. Ylpeys ja ennakkoluulo. Jane Austin. UPEA. Englanninkielinen nimi Pride and prejudice
2 Kapteeni Corellin mandoliini Louis de Bernieresin kirja
3 Sormusten taru J.R.R. Tolkien
4 Demian Herman Hesse Päähenkilö joutui pahoihin vaikeuksiin. Elin synkässä tilanteessa hänen kanssaan. Sitten Demian tuli ja selvitti ne hetkessä. Vapautus! Älä sinä lue tätä, et kuitenkaan pysty kokemaan samaa kuin minä. Lyhyt novelli
5 David Eddings Sarja: Belgarion, Polgaran taru, Belgarath ym.
6 Muumikirjat
7 Andrea Camilleri Viulun ääni ym. hienot hänen salapoliisiromaaninsa.
8 Victor Hugo, Kurjat Mahtava, kiehtova suurromaani
9 Mark Twain Bakerin (?) sininärhitarina novelli
10 Leskov Tuomiokirkon alttaripalvelijat (Ekalla kerralla oli tavattoman hauska, ei sitten enään).
11 Sierfried Lentz Kotiseutumuseo
12 Aleksis Kivi Seitsemän veljestä Se on hyvä ja kieli on vivahdeikasta.
13 Ruotsalainen dekkarikirjailija, oliko se Arvidsson vai kuka.... Hyvät herrat, sarja (rehtori pankkirosvona)
14 Pertti Duncker Matkat Merivuokko-veneellä
15 Joku venäläinen toinenkin pakko laittaa... No Turgenjev
16 Joku runoilija voisi olla.... Lermontov
17 Konstantin Paustovski, Maksim Gorgi, tältä suunnalta kertyy mestareita, enkä edes niihin suurimpiin ole vielä puuttunut.
18 Günter Grassin joku kirja jota en ole lukenut
19 Öööhhh joku uusin Nobel-kirjailija..... pitäisi kysyä joltakin, en kyllä tiedä nyt yhtään
20 sitten lopuksi.... Joku amerikkalainen tai englantilainen...
Kesken jää, pitää käydä Facebookista tarkkailemassa, mitä on sinne laittanut. Mutta olihan tässä jo hyvä alku. Näillä pärjää asutulla saarella varmasti viikon.
TOISAALTA..... voisin aivan hyvin ottaa mukaani jonkun toisen suosittelemat 20 kirjaa! Joo. Jätä tänne oma suosikkilistasi, niin katsotaan. Ja jos en viihdy saaressa, niin saat palautetta...
Anteeksipyyntö lukijoiltani olisi paikallaan tämän sottuisen tekstin vuoksi, mutta säästän sen siihen hetkeen asti, kun joku on antanut kommentin.
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Voi P! Nyt pitää ruveta kehumaan Saunalahden Nettitikku Nopsaa!
Ähh. Pakko se on yrittää pusertaa itsestään; Saunalahden Nettitikku Nopsa toimii nyt hyvin. Olin juuri stadinetissä ja se oli paljon hitaampi. Siis nyt pitää olla tyytyväinen, kehun kohta vielä vähän enemmän.
Saunalahden Nettitikku Nopsa on siis nyt Hyvä Palikka.
Ketähän minä nyt rupean haukkumaan?
Palaan kohta asiaan.
Saunalahden Nettitikku Nopsa on siis nyt Hyvä Palikka.
Ketähän minä nyt rupean haukkumaan?
Palaan kohta asiaan.
Sateisen keskiviikon mietteitä ja tapahtumia ja Saunalahden verkko toimii.
Netti avautui aamulla ongelmitta ja noin minuutissa! Olen pitänyt Etanatikun käsikäyttöisenä, so. kahden tökkäyksen systeemillä. Nyt uskallan pitkästä aikaa asettaa sen automaattisesti käynnistyväksi. Luulen, että se toimii. Keskiviikko on sateinen, siispä voi olla sisätilatoimintaa.
Aamulla blogien selailua, järjestin parikymmentä luontaisyrtti-sivua, ja 40 tietotekniikkasivua kirjanmerkkeihini. Sitten kuvia Picasaan noin 50 kpl. Blogiselailua 40 kpl. Selailin googlen syötteet ja muut Google-sivut, otsikkoon Desertification, aavikoituminen tulee päivittäin vain muutama uusi. Eilen etsin uutispalveluita Venäjältä, Intiasta, kiinasta, Japanista, Nepalista ym ja pistin ne kirjanmerkeiksi. Sain tyhmän Brazilia teeman pois Chromesta ja tilalle silmää paremmin miellyttävän.
Löysin kivan blogin pari päivää sitten ja yön mietittyäni ENSIMMÄISEKSI LUKIJAKSI. Muistan, kuinka itse ilahduin, kun joku tuli lukemaan blogiani. Tuo blogi on ihan kiva ja on jännä ajatus seurata blogia sen ensihetkistä asti. Nyt yritän löytää Googlen käyttäjäraadista ne noin 10 blogia, joihin olen liittynyt lukijaksi.
Klo. 9.59 alkoi ... 15 minuuttia räppäilin erilaisia hakuja ja tutkin Googlen ohjeita. Ei löydy. Tyypillinen tilanne; se tieto on jossain tavattoman yksinkertaisessa paikassa, mutta ei vaan löydy;
Google Help witch blogs am i reading No, etsi joku blogi, jota tiedät lukevasi, klikkaa omaa kuvaasi ja sieltä löytyy omat linkkisi ja SIVUSTOT, JOIHIN OLET LIITTYNYT. Joo, yksinkertaista.
Olen lukijana 11 blogissa. Aika kohtuullista, olen pidättynyt aika monesta klikkauksesta; etenen hitaasti.
Voin olla suht tyytyväinen tämän päivän verkkotyöskentelyyn. Tuntuu, että etenen ja saan tuloksia aikaan. Ja on sanottava, että Saunalahden verkko toimii tällä hetkellä hyvin. Perheessämme on Netti tuonut suuren muutoksen positiivisesti avautuvaan suuntaan.
KUTEN NÄKYY, JÄRJESTIN BLOGINI KOKONAAN UUDESTAAN. Vasemmalle sivupalkki, johon siirsin HAUN, ÄÄNESTYKSEN, TILAAMANI SYÖTTEET JA BLOGIN TUNNISTEET. Pienensin oikealla olevaan kuvaa menemällä suoraan HTML-koodiin ja muuttamalla kuvan leveyden ja korkeuden 10 % pienemmiksi. Olisinpa osannut heti alusta alkaen järjestää näin. Olisin halunnut blogin vielä leveämmäksi, mutta ilmeisesti se ei ole mahdollista. Selailussa blogia, kuten kaikkia sivuja, voi suurentaa ja pienentää Ctrl + ja Ctrl - näppäimillä.
Blogger on mahtava työkalu ja se tarjoaa jokaiselle ihmiselle tilaisuuden olla taiteilija, kirjailija ja mitä vaan.
Kiitoksia bloggerista, kiitoksia nettimaailmasta ja hyvää sateista keskiviikkoa. Netissä tavataan.
Aamulla blogien selailua, järjestin parikymmentä luontaisyrtti-sivua, ja 40 tietotekniikkasivua kirjanmerkkeihini. Sitten kuvia Picasaan noin 50 kpl. Blogiselailua 40 kpl. Selailin googlen syötteet ja muut Google-sivut, otsikkoon Desertification, aavikoituminen tulee päivittäin vain muutama uusi. Eilen etsin uutispalveluita Venäjältä, Intiasta, kiinasta, Japanista, Nepalista ym ja pistin ne kirjanmerkeiksi. Sain tyhmän Brazilia teeman pois Chromesta ja tilalle silmää paremmin miellyttävän.
Löysin kivan blogin pari päivää sitten ja yön mietittyäni ENSIMMÄISEKSI LUKIJAKSI. Muistan, kuinka itse ilahduin, kun joku tuli lukemaan blogiani. Tuo blogi on ihan kiva ja on jännä ajatus seurata blogia sen ensihetkistä asti. Nyt yritän löytää Googlen käyttäjäraadista ne noin 10 blogia, joihin olen liittynyt lukijaksi.
Klo. 9.59 alkoi ... 15 minuuttia räppäilin erilaisia hakuja ja tutkin Googlen ohjeita. Ei löydy. Tyypillinen tilanne; se tieto on jossain tavattoman yksinkertaisessa paikassa, mutta ei vaan löydy;
Google Help witch blogs am i reading No, etsi joku blogi, jota tiedät lukevasi, klikkaa omaa kuvaasi ja sieltä löytyy omat linkkisi ja SIVUSTOT, JOIHIN OLET LIITTYNYT. Joo, yksinkertaista.
Olen lukijana 11 blogissa. Aika kohtuullista, olen pidättynyt aika monesta klikkauksesta; etenen hitaasti.
Voin olla suht tyytyväinen tämän päivän verkkotyöskentelyyn. Tuntuu, että etenen ja saan tuloksia aikaan. Ja on sanottava, että Saunalahden verkko toimii tällä hetkellä hyvin. Perheessämme on Netti tuonut suuren muutoksen positiivisesti avautuvaan suuntaan.
KUTEN NÄKYY, JÄRJESTIN BLOGINI KOKONAAN UUDESTAAN. Vasemmalle sivupalkki, johon siirsin HAUN, ÄÄNESTYKSEN, TILAAMANI SYÖTTEET JA BLOGIN TUNNISTEET. Pienensin oikealla olevaan kuvaa menemällä suoraan HTML-koodiin ja muuttamalla kuvan leveyden ja korkeuden 10 % pienemmiksi. Olisinpa osannut heti alusta alkaen järjestää näin. Olisin halunnut blogin vielä leveämmäksi, mutta ilmeisesti se ei ole mahdollista. Selailussa blogia, kuten kaikkia sivuja, voi suurentaa ja pienentää Ctrl + ja Ctrl - näppäimillä.
Blogger on mahtava työkalu ja se tarjoaa jokaiselle ihmiselle tilaisuuden olla taiteilija, kirjailija ja mitä vaan.
Kiitoksia bloggerista, kiitoksia nettimaailmasta ja hyvää sateista keskiviikkoa. Netissä tavataan.
tiistai 14. syyskuuta 2010
Soitto ja lauluharjoitukset, kitara, Tanssi loppuun rakkauden
Ryhdyin puristamaan itsestäni lauluharjoitusta. Viritin kitaran, Guter Mond Du Gehst So stille.... EI SOI! Uudestaan... leikkaan kynnet, parhaat sakset on tietenkin kai veneellä, uudestaan, no nyt meni paremmin. Sopivasti Lihava... Ukkopekka UU-UU... No jotenkuten, todella kiva kappale, täytyy harjoitella sitä lisää. Alone Again.... Mustalaisprimas... Sibeliuksen Isänmaalle....nyt on äänijänteet kovilla, Melartinin Prinsessamarssi, Toivo Kuulan Aamulaulusta en osaa keskimmäistä säkeistöä.
Ei ole mies vireessä, mutta jatketaan satunnaisesta nuottipinosta: Koskaan et muuttua saa, joka laulusta vain yksi säkeistö. Istun tuolilla, nuotit pöydällä, ryhti ja lihaksisto aika hyvässä kunnossa. Käsilihakset venähtäneet jossakin ankkurin nostamisessa, välillä tulee pahoja kramppeja. End Of a World, Muisto vain jää.. hmm nyt rupee toimimaan. On Hetki. Siinä tyypilliset tahtiongelmat, on 4/4 osa mutta minä haluan laulaa 6/8, Hymni rakkaudelle. On mennyt jonkin aikaa jo duettona, ei häiritse. Fly me to the moon, OK.
Lullaby of Birdland, en osaa laulaa sitä vieläkään, mutta mukava on harjoitella. Olen jokaista kappaletta transponoinut lennossa johonkin korkeuteen; -1, -2, -3 puoliaskelta, miten vain arvelen ääneni kestävän. Yksinäinen Saarnipuu, Kotkan poikii, Havana Gila, no se on ainakin reipas laulu, vaikka aina tuleekin mieleen että suomalaisille olisi hyvä esittää joku palestiinalaistenkin laulu poliittisen tasapuolisuuden nimessä. Tangokavaljeeri; ai se tulikin vasta tässä vaiheessa. Syysunelmia. Lauloin sen uudestaan, koska kehittelen tempoa ja korkeutta. Suopursu, lauloin siitä myös viimeisen säkeistön nyt kun oli sanat sopivasti esillä.
Tämän laulun sanat ovat merkinneet minulle paljon elämässäni: Vaan peljätä ei saa, se tuskaa kuolemaa. Ken mielii nähdä kukkimisen hurmaa.
Nuotit pinoon ja uusi kirja esille, Pop toivelaulut 3. Kadotan kynäni varmaan viidennen kerran. Niitä on kolme tässä pöydällä, mutta hetkeen en löydä ainoatakaan. Pojat, Runaway, Memory... mutta äh, tämä on hassusta korkeudesta; sekoittaa normaalia laulamistani jos rupeen näistä nuoteista veivaamaan. Siis ei tätä nyt.
Toivelaulukirja 19 esille: Andre, El porompom Perum: Ahhh. Nyt löytyi vauhtia. Pakko sitten katsoa omasta sisällysluettelosta kirjan alusta: Champs Elysee!!!! Dance me to The End Of Love, Turkka Malin suomennos; jään tutkimaan sanoja ja yritän muodostaa mielipidettä; otanko tämän ohjelmistoon, pidänkö tekstistä??? Luultavasti. En tiennyt, että minulla oli nämä nuotit saatavilla.
Vielä lopuksi Nuori Tumma. Kiva, vauhdikas ja rytmikäs. 3 sivua nuotteja tekee siitä hankalan laulettavan. Olisi tiedossa leikkaa- ja liimaa-töitä.
Puolitoista tuntia täynnä, se oli vähän kuin urakkaa; välillä aika kivaakin, mutta paljolti pakkopullaa. On vaikea motivoida itseään harjoittelemaan. Trubaduurisyndrooma.
Mutta olihan tämä hyvä alku. Päivä on hieman sateentihkuinen. Menen kauppaan ostamaan kermaa. Palatessa luen muutamia blogeja. Kun nyt laitoin omaankin blogiini pari ruoka-ohjetta, niin selaan muutamia ruoka-blogeja. Ja merille ei pääse nyt pariin päivään.
Mutta näillä eväillä nyt mennään.
Kävelyllä, kaupassa, kahvit, telkkari, kuuntelin livenä harmonikansoittoa, blogailua, kone rasittui liikaa ja meni juntturaan. Avatessani sitä otin toisen laulujakson:
Nuoruustango! Ihanaa. Veivasin sitä 10 min. Blue Moon. 10 min. Yritin saada omaa erikoista sovitusta aikaiseksi. Sinua, sinua rakastan. Ei onnistu. Joskus olen pystynyt tämän laulamaan, mutta ei tänään. 5 min. Elämältä kaiken sain. Rakkaani! Oot kauniimpi kuin suven maa... Evert Taube. Huh! Nyt tuntuu sujuvan, 12 min lähes. Tätä on ihana laulaa.
Kansanlauluja: Soutaen tuulessa, Sunnuntai, Onnelliset. Kaksi niistä on muistaakseni Aleksis Kiven tekstejä.
Tuo soutaen tuulessa on Viktor Sund/Oskar Merikanto. Myös Onnelliset on Oskar Merikannon sävellys.
Sunnuntai on Martti Turusen sävellys. Hmmm. Kuka hän sitten oli?
No 40 min oli sopiva määrä laulua ja soittoa. Aurinko pilkisti kerran laulaessa häiritsemään ja kerran sutaisin keittiön pöydän vahakankaaseen jäljen kuulakynällä. Hyvin meni, laulu maittoi, mutta pitää olla hyviä kappaleita. Se on ainoa keino välttää pelimannisyndrooma.
Ei ole mies vireessä, mutta jatketaan satunnaisesta nuottipinosta: Koskaan et muuttua saa, joka laulusta vain yksi säkeistö. Istun tuolilla, nuotit pöydällä, ryhti ja lihaksisto aika hyvässä kunnossa. Käsilihakset venähtäneet jossakin ankkurin nostamisessa, välillä tulee pahoja kramppeja. End Of a World, Muisto vain jää.. hmm nyt rupee toimimaan. On Hetki. Siinä tyypilliset tahtiongelmat, on 4/4 osa mutta minä haluan laulaa 6/8, Hymni rakkaudelle. On mennyt jonkin aikaa jo duettona, ei häiritse. Fly me to the moon, OK.
Lullaby of Birdland, en osaa laulaa sitä vieläkään, mutta mukava on harjoitella. Olen jokaista kappaletta transponoinut lennossa johonkin korkeuteen; -1, -2, -3 puoliaskelta, miten vain arvelen ääneni kestävän. Yksinäinen Saarnipuu, Kotkan poikii, Havana Gila, no se on ainakin reipas laulu, vaikka aina tuleekin mieleen että suomalaisille olisi hyvä esittää joku palestiinalaistenkin laulu poliittisen tasapuolisuuden nimessä. Tangokavaljeeri; ai se tulikin vasta tässä vaiheessa. Syysunelmia. Lauloin sen uudestaan, koska kehittelen tempoa ja korkeutta. Suopursu, lauloin siitä myös viimeisen säkeistön nyt kun oli sanat sopivasti esillä.
Tämän laulun sanat ovat merkinneet minulle paljon elämässäni: Vaan peljätä ei saa, se tuskaa kuolemaa. Ken mielii nähdä kukkimisen hurmaa.
Nuotit pinoon ja uusi kirja esille, Pop toivelaulut 3. Kadotan kynäni varmaan viidennen kerran. Niitä on kolme tässä pöydällä, mutta hetkeen en löydä ainoatakaan. Pojat, Runaway, Memory... mutta äh, tämä on hassusta korkeudesta; sekoittaa normaalia laulamistani jos rupeen näistä nuoteista veivaamaan. Siis ei tätä nyt.
Toivelaulukirja 19 esille: Andre, El porompom Perum: Ahhh. Nyt löytyi vauhtia. Pakko sitten katsoa omasta sisällysluettelosta kirjan alusta: Champs Elysee!!!! Dance me to The End Of Love, Turkka Malin suomennos; jään tutkimaan sanoja ja yritän muodostaa mielipidettä; otanko tämän ohjelmistoon, pidänkö tekstistä??? Luultavasti. En tiennyt, että minulla oli nämä nuotit saatavilla.
Vielä lopuksi Nuori Tumma. Kiva, vauhdikas ja rytmikäs. 3 sivua nuotteja tekee siitä hankalan laulettavan. Olisi tiedossa leikkaa- ja liimaa-töitä.
Puolitoista tuntia täynnä, se oli vähän kuin urakkaa; välillä aika kivaakin, mutta paljolti pakkopullaa. On vaikea motivoida itseään harjoittelemaan. Trubaduurisyndrooma.
Mutta olihan tämä hyvä alku. Päivä on hieman sateentihkuinen. Menen kauppaan ostamaan kermaa. Palatessa luen muutamia blogeja. Kun nyt laitoin omaankin blogiini pari ruoka-ohjetta, niin selaan muutamia ruoka-blogeja. Ja merille ei pääse nyt pariin päivään.
Mutta näillä eväillä nyt mennään.
Kävelyllä, kaupassa, kahvit, telkkari, kuuntelin livenä harmonikansoittoa, blogailua, kone rasittui liikaa ja meni juntturaan. Avatessani sitä otin toisen laulujakson:
Nuoruustango! Ihanaa. Veivasin sitä 10 min. Blue Moon. 10 min. Yritin saada omaa erikoista sovitusta aikaiseksi. Sinua, sinua rakastan. Ei onnistu. Joskus olen pystynyt tämän laulamaan, mutta ei tänään. 5 min. Elämältä kaiken sain. Rakkaani! Oot kauniimpi kuin suven maa... Evert Taube. Huh! Nyt tuntuu sujuvan, 12 min lähes. Tätä on ihana laulaa.
Kansanlauluja: Soutaen tuulessa, Sunnuntai, Onnelliset. Kaksi niistä on muistaakseni Aleksis Kiven tekstejä.
Tuo soutaen tuulessa on Viktor Sund/Oskar Merikanto. Myös Onnelliset on Oskar Merikannon sävellys.
Sunnuntai on Martti Turusen sävellys. Hmmm. Kuka hän sitten oli?
No 40 min oli sopiva määrä laulua ja soittoa. Aurinko pilkisti kerran laulaessa häiritsemään ja kerran sutaisin keittiön pöydän vahakankaaseen jäljen kuulakynällä. Hyvin meni, laulu maittoi, mutta pitää olla hyviä kappaleita. Se on ainoa keino välttää pelimannisyndrooma.
Ruoka-ohje: Äijäruokaa, Heikin parsainen hernekeitto lisukkeilla
Tässä se luvattu ja lukijoiden jo kauan kaipaama (:)) Heikin hernekeiton ohje nyt tulee.
Ainekset: Kotikokki hernekeitto, puolet purkin sisällöstä, parsaa, porkkanaa, HK-lenkkä.
Laitetaan parsa ja porkkanat kiehumaan viideksi minuutiksi veteen, suolaa ei tarvita.
Lisätään puolet hernekeittopurkin sisällöstä ja sekoitetaan hyvin. Toinen puoli purkista käytetään seuraavana päivänä.
Tämä ruoka on edullista, terveellistä ja maittavaa.
On terveydelle hyväksi syödä jotain palkoruokaa ainakin kerran viikossa.
Soppa saa kiehua vielä muutaman minuutin, että se sekoittuu hyvin.
Sitten syömään. Ja päivän lehdestä löytää mukavaa ruokalukemista.
Valmista tuli.
Ainekset: Kotikokki hernekeitto, puolet purkin sisällöstä, parsaa, porkkanaa, HK-lenkkä.
Laitetaan parsa ja porkkanat kiehumaan viideksi minuutiksi veteen, suolaa ei tarvita.
Lisätään puolet hernekeittopurkin sisällöstä ja sekoitetaan hyvin. Toinen puoli purkista käytetään seuraavana päivänä.
Tämä ruoka on edullista, terveellistä ja maittavaa.
On terveydelle hyväksi syödä jotain palkoruokaa ainakin kerran viikossa.
Soppa saa kiehua vielä muutaman minuutin, että se sekoittuu hyvin.
Sitten syömään. Ja päivän lehdestä löytää mukavaa ruokalukemista.
Valmista tuli.
Päiväkirjaa ja Google Chromea ja Googlen uutisia. Oma sivu Google Newsiin.
FlagCounter ei toisellakaan yrittämällä suostunut näköjään asentumaan oikein blogiini. No, kököttäköön nyt tuossa rampana jonkun aikaa.
Äkkiä Google Chromen lisätoiminnot olivat kaikki kadonneet. Häh?
Session Manager, Incredible Start Page, Share, Facebook, tooManyTabs ym. ym. Latasin niitä uudestaan ja otin nyt hieman eri kokoelman. Luulin ongelman johtuneen siitä, että koneessamme on kaksi käyttäjää.
Vasta kun olin tunnin tehnyt töitä ja saanut systeemin toimimaan, ymmärsin mistä ongelma johtui.
Olin siirtänyt kirjanmerkeissä Extensions Settings-kansion eri paikkaan. Siellähän ne laajennusten nimet ja asetukset olivat. Pystyn varmaan kansion nimeä muuttamalla saamaan itselleni monta eri kokoelmaa Chromen lisäosista.
Google News-osiossa sain taas uutta kehumisen aihetta: Perustin siis uuden osion, Desertification, aavikoituminen. Se aukeaa jokaisen luettavaksi allaolevasta linkistä.
http://news.google.com/news/section?pz=1&cf=all&ned=us&hl=en&csid=f4d69aea73674d3e&ict=ln
Hieno ominaisuus! Hyvä, Google! Taas kerran kiitoksia. Toiset ne vaan osaa.
Ja päiväjärjestykseen; aamulla konettamista 4 tuntia. Meni aikaa tyhmyyksiin; ja kuvansiirtely Picasa-kansioihin on hidasta, erityisesti kuvien valitseminen tuottaa tuskaa. Mutta onneksi eläkeläisellä on aikaa.
Ja merelle pitäisi päästä lähtemään: OHO! Etelätuulta 15 m luvassa. Jaa, ja Keskiviikkona Sulkapallopeliä. Lähtö siirtynee siis torstai-aamuun. Sitten voisi olla jopa viikonlopun Kaunissaaressa tai jossakin muualla.
Tavanomaiset kotipuuhat ja pitäisi saada värijauhetta printteriin ladattua, kirjastossa neuvotteluja eräästä kadonneesta laulukirjasta ja tietotekniikan opiskelua ja nettiselailua ja...
niin: lauluharjoituksia.
Äkkiä Google Chromen lisätoiminnot olivat kaikki kadonneet. Häh?
Session Manager, Incredible Start Page, Share, Facebook, tooManyTabs ym. ym. Latasin niitä uudestaan ja otin nyt hieman eri kokoelman. Luulin ongelman johtuneen siitä, että koneessamme on kaksi käyttäjää.
Vasta kun olin tunnin tehnyt töitä ja saanut systeemin toimimaan, ymmärsin mistä ongelma johtui.
Olin siirtänyt kirjanmerkeissä Extensions Settings-kansion eri paikkaan. Siellähän ne laajennusten nimet ja asetukset olivat. Pystyn varmaan kansion nimeä muuttamalla saamaan itselleni monta eri kokoelmaa Chromen lisäosista.
Google News-osiossa sain taas uutta kehumisen aihetta: Perustin siis uuden osion, Desertification, aavikoituminen. Se aukeaa jokaisen luettavaksi allaolevasta linkistä.
http://news.google.com/news/section?pz=1&cf=all&ned=us&hl=en&csid=f4d69aea73674d3e&ict=ln
Hieno ominaisuus! Hyvä, Google! Taas kerran kiitoksia. Toiset ne vaan osaa.
Ja päiväjärjestykseen; aamulla konettamista 4 tuntia. Meni aikaa tyhmyyksiin; ja kuvansiirtely Picasa-kansioihin on hidasta, erityisesti kuvien valitseminen tuottaa tuskaa. Mutta onneksi eläkeläisellä on aikaa.
Ja merelle pitäisi päästä lähtemään: OHO! Etelätuulta 15 m luvassa. Jaa, ja Keskiviikkona Sulkapallopeliä. Lähtö siirtynee siis torstai-aamuun. Sitten voisi olla jopa viikonlopun Kaunissaaressa tai jossakin muualla.
Tavanomaiset kotipuuhat ja pitäisi saada värijauhetta printteriin ladattua, kirjastossa neuvotteluja eräästä kadonneesta laulukirjasta ja tietotekniikan opiskelua ja nettiselailua ja...
niin: lauluharjoituksia.
Laulu ja soittoharjoitukset syyskuun lopussa: Nyt ryhtiä, poika
Olen harjoitellut kitaraa ja laulamista aivan liian vähän. Muut puuhat vievät liikaa aikaa. Sen lisäksi harjoittelu on jossakin määrin intiimi asia, ja jopa perheenjäsenen olo huoneiston toisessa päässä, kahden oven takana saattaa häiritä. Trubaduuri-nippuni, noin 50 nuottia olisi valmiina.
Sain eksyneen toisen nuottitelineeni takaisin ja samassa pussissa olleen t-paitani ja limsapullon. Banaani oli Jyrkin kommentin mukaan joutunut NOT-OK tilaan. Tämä viimeksimainittu sai minut iloisen hysterian valtaan koko viikonlopuksi. No, mitäs menevät omimaan nuottitelineeni. Sain toimitettua keikan kuvat kahdella CD:llä muille orkesterimme jäsenille.
Harjoittelu ei toki ole aivan pakollista, pystyinhän 3.9 perjantaina Kaunissaaren ravintolassa vetämään ohjelmiston vaikka en ollut paljoakaan pariin viikkoon soitellut. Oman ohjelmistoni lisäksi pitää harjoitella ryhmämme ohjelmistoa. Ja on tehtävä muutama eri valikoima, joita voin erilaisille yleisöille esittää.
SIIS AIKAA HARJOITTELULLE JA TILASTO VALMIIKSI. Kymmenen tuntia tavoitteena.
Ja omia lauluja on myös työstettävä.
TILASTO SYYSKUUN LOPUN LAULUHARJOITUKSISTA JA OMISTA LAULUISTA
14 Ti 1.5 Tuntia Laulu+Kitara + 40 min
15 Ke Ei harjoittelua, 5 min äänenavausta
16 To 1 Tunti, hyvin meni Goodbye Yellow Brick Road, Cheeck to Cheeck ym
17 Pe 5 minuuttia kevyttä äänenavausta
18 Ei harjoittelua
19 1 Tunti, hiljaisella äänellä, Strangers In The Night, Tulisuudelma ym
20 Ma 10 min Merellä laulamista
21 Ti 5 min ääniharjoituksia
22 Ke -
23 To 90 Min. kitara ja vaisut lauluharjoitukset Kaunissaaren laiturilla. Tapasin Klarinetistin.
24 Pe Ei taaskaan harjoittelua. Ja soittoharjoituksemme oli peruttu!!!
25 - Ei harjoittelua, vaikka olisi ollut aikaa ja tilaisuus. Ei motivaatiota ja laiskuus.
26 Harjoittelua 30 min
27 Ma Harjoittelua 90 min, hyvin meni, Riemumielin Rinta tahtoo...
28 Ti yhtyeemme lauluharjoitukset 180 min
29 Ke Lyhyt kokeilu mikrofonilla, ei toiminut hyvin
30 To
Täydennän soittotunnit sitä mukaa kun niitä kertyy. Ans. kattoo saako mitään aikaan.
Sain eksyneen toisen nuottitelineeni takaisin ja samassa pussissa olleen t-paitani ja limsapullon. Banaani oli Jyrkin kommentin mukaan joutunut NOT-OK tilaan. Tämä viimeksimainittu sai minut iloisen hysterian valtaan koko viikonlopuksi. No, mitäs menevät omimaan nuottitelineeni. Sain toimitettua keikan kuvat kahdella CD:llä muille orkesterimme jäsenille.
Harjoittelu ei toki ole aivan pakollista, pystyinhän 3.9 perjantaina Kaunissaaren ravintolassa vetämään ohjelmiston vaikka en ollut paljoakaan pariin viikkoon soitellut. Oman ohjelmistoni lisäksi pitää harjoitella ryhmämme ohjelmistoa. Ja on tehtävä muutama eri valikoima, joita voin erilaisille yleisöille esittää.
SIIS AIKAA HARJOITTELULLE JA TILASTO VALMIIKSI. Kymmenen tuntia tavoitteena.
Ja omia lauluja on myös työstettävä.
TILASTO SYYSKUUN LOPUN LAULUHARJOITUKSISTA JA OMISTA LAULUISTA
14 Ti 1.5 Tuntia Laulu+Kitara + 40 min
15 Ke Ei harjoittelua, 5 min äänenavausta
16 To 1 Tunti, hyvin meni Goodbye Yellow Brick Road, Cheeck to Cheeck ym
17 Pe 5 minuuttia kevyttä äänenavausta
18 Ei harjoittelua
19 1 Tunti, hiljaisella äänellä, Strangers In The Night, Tulisuudelma ym
20 Ma 10 min Merellä laulamista
21 Ti 5 min ääniharjoituksia
22 Ke -
23 To 90 Min. kitara ja vaisut lauluharjoitukset Kaunissaaren laiturilla. Tapasin Klarinetistin.
24 Pe Ei taaskaan harjoittelua. Ja soittoharjoituksemme oli peruttu!!!
25 - Ei harjoittelua, vaikka olisi ollut aikaa ja tilaisuus. Ei motivaatiota ja laiskuus.
26 Harjoittelua 30 min
27 Ma Harjoittelua 90 min, hyvin meni, Riemumielin Rinta tahtoo...
29 Ke Lyhyt kokeilu mikrofonilla, ei toiminut hyvin
30 To
Täydennän soittotunnit sitä mukaa kun niitä kertyy. Ans. kattoo saako mitään aikaan.
maanantai 13. syyskuuta 2010
Kahvi lopussa enkä vieläkään saa Saunalahden sivuja auki Internetissä
Verkkoyhteyden avautuminen kesti lähes puoli tuntia tänä aamuna. Johtunee osittain siitä, että en ollut sulkenut yhteyttä korrektisti eilen.
Kahvi on lähes lopussa. Ostin kaksi pakettia muutama päivä sitten, mutta vein ne veneelle. Retkitarvikelaatikosta löysin vielä kuusi mitallista vanhasta kahvipussista. Juhla-Mokkaa sen olla pitää. Presidentti on liian vahvaa. Jaa, kahvista pitääkin kirjoittaa oma artikkelinsa, kun kerran olen näin voimakkaasti kahvi-riippuvainen.
Perheenjäsen on vihdoin ilokseni avannut Google-tilin ja perustanut Picasa-kansion. Ja myöskin Blogin. Ja hän on innostunut asiasta!
Se merkitsee muutosta omaan konettamiseeni; kun kone voi äkkiä olla muussa käytössä monta tuntia yhtämittaan. Eilen kotona ja kävelemässä Pihlajisto-päivillä. Siellä oli kiva orkesteri soittamassa lapsille musiikkia. Ja olisin päässyt halutessaan istumaan poliisiautoon. Ja iso vaahtera oli saanut punaista oksiinsa. Ja tälle päivälle tiedossa sateista.
Saunalahden verkko toimii tällä hetkellä. Nyt uskallan melkein lähteä siitä ajatuksesta että voin suositella tämän verkon ja tikun käyttöä. Ajattelen, että minulta tulevaisuudessa menisi kuukaudessa neljä tuntia työaikaa tikun tökkimiseen. Sitä on kai pidettävä kohtuullisena ja hyväksyttävänä. Onhan tämä halpa tuote. Ja toiset neljä tuntia vähäintää tikun hidasteluihin. Olettaen ettei tule sellaisia päiviä, että tikku ei toimi ollenkaan. EN VAIN TIEDÄ MISTÄ NUO NELJÄ JA NELJÄ TUNTIA SAISIN, TAI MISTÄ HARRASTUKSESTA NE OVAT POIS. Siis voin sanoa, että nyt, noin kaksi kuukautta tikun ostamisesta voin suositella sitä.
Olin keskipäivän jälkeen veneellä, latasin veneen kakkos-akkua 4 tuntia. Ehkä se hieman toipuu. Ajattelen pärjätä ilman uutta akkua tämän syksyn. Varaudun siihen, että voin hätätilanteessa käynnistää veneen moottorin 3. akusta autoon tarkoitetujen käynnistyskaapeleiden avulla. Sitä pitää testata sataman rauhassa ensin. Veneellä pienet unet, kahvittelua ja juttelua eri ihmisten kanssa satamassa.
Illalla lisää konetusta, toiimii hyvin. En edelleenkään saa netistä auki saunalahden sivuja enkä pääse tikulla oma.saunalahti-sivuille. Illalla oli aika hyvä lentopallo-peli.
Kotona netti toimii, juon muutaman kupillisen teetä, yhden hunajalla maustettuna. Joo ja ostin kaksi purkkia kahvia.
Linkki omaan DESERTIFICATION, aavikoituminen osiooni Google News-sivustossa:
http://news.google.com/news/section?pz=1&cf=all&ned=us&hl=en&csid=f4d69aea73674d3e&ict=ln
Olen tehnyt itselleni Google News-sivustoon pari omaa uutisryhmää, aavikoituminen-Desertification ym. Olen nyt muutaman päivän seurannut uutisia tästä ja jättänyt CNN:n ja HS:n väliin. Tässä sivustossa on pääasiassa tekstiä ja ja ainakin toistaiseksi se vaihtoehto miellyttää minua enemmän.
Testataanpa, toimiiko linkki.
Kahvi on lähes lopussa. Ostin kaksi pakettia muutama päivä sitten, mutta vein ne veneelle. Retkitarvikelaatikosta löysin vielä kuusi mitallista vanhasta kahvipussista. Juhla-Mokkaa sen olla pitää. Presidentti on liian vahvaa. Jaa, kahvista pitääkin kirjoittaa oma artikkelinsa, kun kerran olen näin voimakkaasti kahvi-riippuvainen.
Perheenjäsen on vihdoin ilokseni avannut Google-tilin ja perustanut Picasa-kansion. Ja myöskin Blogin. Ja hän on innostunut asiasta!
Se merkitsee muutosta omaan konettamiseeni; kun kone voi äkkiä olla muussa käytössä monta tuntia yhtämittaan. Eilen kotona ja kävelemässä Pihlajisto-päivillä. Siellä oli kiva orkesteri soittamassa lapsille musiikkia. Ja olisin päässyt halutessaan istumaan poliisiautoon. Ja iso vaahtera oli saanut punaista oksiinsa. Ja tälle päivälle tiedossa sateista.
Saunalahden verkko toimii tällä hetkellä. Nyt uskallan melkein lähteä siitä ajatuksesta että voin suositella tämän verkon ja tikun käyttöä. Ajattelen, että minulta tulevaisuudessa menisi kuukaudessa neljä tuntia työaikaa tikun tökkimiseen. Sitä on kai pidettävä kohtuullisena ja hyväksyttävänä. Onhan tämä halpa tuote. Ja toiset neljä tuntia vähäintää tikun hidasteluihin. Olettaen ettei tule sellaisia päiviä, että tikku ei toimi ollenkaan. EN VAIN TIEDÄ MISTÄ NUO NELJÄ JA NELJÄ TUNTIA SAISIN, TAI MISTÄ HARRASTUKSESTA NE OVAT POIS. Siis voin sanoa, että nyt, noin kaksi kuukautta tikun ostamisesta voin suositella sitä.
Olin keskipäivän jälkeen veneellä, latasin veneen kakkos-akkua 4 tuntia. Ehkä se hieman toipuu. Ajattelen pärjätä ilman uutta akkua tämän syksyn. Varaudun siihen, että voin hätätilanteessa käynnistää veneen moottorin 3. akusta autoon tarkoitetujen käynnistyskaapeleiden avulla. Sitä pitää testata sataman rauhassa ensin. Veneellä pienet unet, kahvittelua ja juttelua eri ihmisten kanssa satamassa.
Illalla lisää konetusta, toiimii hyvin. En edelleenkään saa netistä auki saunalahden sivuja enkä pääse tikulla oma.saunalahti-sivuille. Illalla oli aika hyvä lentopallo-peli.
Kotona netti toimii, juon muutaman kupillisen teetä, yhden hunajalla maustettuna. Joo ja ostin kaksi purkkia kahvia.
Linkki omaan DESERTIFICATION, aavikoituminen osiooni Google News-sivustossa:
http://news.google.com/news/section?pz=1&cf=all&ned=us&hl=en&csid=f4d69aea73674d3e&ict=ln
Olen tehnyt itselleni Google News-sivustoon pari omaa uutisryhmää, aavikoituminen-Desertification ym. Olen nyt muutaman päivän seurannut uutisia tästä ja jättänyt CNN:n ja HS:n väliin. Tässä sivustossa on pääasiassa tekstiä ja ja ainakin toistaiseksi se vaihtoehto miellyttää minua enemmän.
Testataanpa, toimiiko linkki.
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Kristinusko ja kristityt, historiaa inkvisitiosta kansakoulun pakana-luentoihin
Koulussa joskus 12 vuotiaana kai koin erikoisen tunteen, kun uskonnonopettaja kuvasi muiden uskontojen harrastajia pakanoiksi. Siis esim. afrikkalaisia, tätä porukkaa joiden luokse lähetettiin lähetyssaarnaajia. Jo silloin se tuntui jollakin tapaa väärältä. Mikä oikeus uskonnonopettajlla oli sanoa näin?
18 vuotiaana koin hetkellisen uskonnollisen herätyksen ja tulin siihen tulokseen, että jos Jumala (se kristittyjen jumala) on olemassa, niin palkkapapit ovat ensimmäisiä jotka joutuvat helvettiin.
Olen kahdesti eronnut kirkosta, kerran minut on siihen liitetty kysymättä ja kerran liityin itse, jotta saisin kirkkohäät.
Nyt ilmoitan uskonnokseni: Pakana.
Tekisi mieli omia joku muinaissuomalaisten jumala; metsän, veden, ilman tms. tai ne kaikki.
Inkvisitio aikanaan oli erottamaton osa kirkkoa, eikä se ole "irronnut" kirkosta vieläkään. Olen uskovaisissa tavannut tavattoman monia ihmisiä, joilla on "silpojan" asenne. Eivät sallisi mitään muuta kuin omat näkemyksensä. Ovat valmiita silpomaan minun ajatukseni, eikä siitä ole pitkä matka fyysisiin toimenpiteisiin. Ahdistavaa, rajoittavaa ja ihmisen vapaudelle vierasta.
Matemaattisesti laskettuna maailmassa on esim. 3.5 miljardia ihmistä, jotka uskovat omaan Jumalaansa. Samalla jokainen näistä ihmisistä omaa noin 2000 (oletus) ajatusta, joilla hän tuomitsee 2000 muuta Jumalaa vääriksi. Maailmassa on siis 7000 miljardia ajatusta vääristä Jumalista. On helppo laskea kumpi ajatusryhmä todennäköisesti on oikein.
Käytännössä uskonto toimii yhteiskuntaa ja ihmisiä rauhoittavana välineenä, kuten esim. alkoholi, porno, viihdeteollisuus yms. Ihmisen kyky ajatella ja ymmärtää asioiden todellisia merkityksiä on pienempi kuin hänen turvallisuuden ja lohdun kaipuunsa.
Jos joku ihminen harjoittaa uskontoaan hiljaisuudessa painostamatta ajatuksillaan muita, niin kunnioitan häntä suuresti. Käyn ihailemassa kirkkojen arkkitehtuuria ja historiaa. En varsinaisesti halua tuomita Suomen kirkkoa, tekeehän se voimavaroihinsa nähden ehkä 3-10 % laupeudentyötäkin.
Miksi Kirkko ei koko arvovallaan ja voimallaan auta hädässä olevia ihmisiä ja ryhdy korjaamaan yhteiskunnassa esiintyviä vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia?! MIKSI KIRKKO EI KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTA OMAA SYVINTÄ SANOMAANSA? En voi keksiä tähän muuta vastausta kuin, että kirkon todellinen tehtävä ja tarkoitus on osana valtakoneistoa pitää köyhät ja onnettomat ihmiset nöyrinä ja alistettuina. Kirkon johtavat henkilöt kuuluvat ylempään luokkaan. Voi, kunpa meillä olisi todellinen taisteleva ja oikeudenmukainen kirkko!
Muista uskonnoista, ainakin tiedotusvälineiden luoman kuvan mukaan, Islam näyttää kaikkein väkivaltaisimmalta ja Buddhismi rauhallisimmalta. Tässä kyllä joudun myöntämään että kristittyjen harjoittama väkivalta sisältyy paljolti kaupallisiin rakenteisiin.
Meidän aikamme ilmiöitä tulevat jälkipolvet tarkastelemaan samalla asenteella, millä me luokittelemme "pimeää keskiaikaa". Minä voin siis analysoida omaa aikaamme jo nyt tuolla asenteella. Siis sanon nyt sen, mikä tullaan vuonna 2030 sanomaan. Näin:
Olen jopa sitä mieltä että kansainvälinen kauppajärjestelmä täyttää terrorismin tunnusmerkit. Esim. tilanteessa jossa joku maa, esim. "M". muutetaan tuottamaan pääasiassa kaakaota teollisuusmaiden käyttöön samalla kun sen oma väestö näkee nälkää, tai maa "I" kylvetään täyteen öljypuita jotta saadaan autoille bensaa. Se on kristittyjen tekemää väkivaltaa, joka on siis peräisin pohjimmiltaan inkvisitiosta, pakanuusopista yms. Kansainvälinen kauppajärjestelmä on pohjimmiltaan kai kristittyä Jumalaa palvovien kansojen luomus. Ja kansainvälinen kauppajärjestelmä ja erityisesti sen kehitysmaiden raaka-aineiden markkinahintoja määräävät rakenteet ovat riistäviä ja väkivaltaisia. Ja ne ovat terrorismia.
Uskonto, valta, talous, kytkeytyvät toisiinsa ja seuraavat toisiaan. Eri uskontojen sisältämä väkivalta ilmenee erilaisissa muodoissa. Mitään niistä en halua.
18 vuotiaana koin hetkellisen uskonnollisen herätyksen ja tulin siihen tulokseen, että jos Jumala (se kristittyjen jumala) on olemassa, niin palkkapapit ovat ensimmäisiä jotka joutuvat helvettiin.
Olen kahdesti eronnut kirkosta, kerran minut on siihen liitetty kysymättä ja kerran liityin itse, jotta saisin kirkkohäät.
Nyt ilmoitan uskonnokseni: Pakana.
Tekisi mieli omia joku muinaissuomalaisten jumala; metsän, veden, ilman tms. tai ne kaikki.
Inkvisitio aikanaan oli erottamaton osa kirkkoa, eikä se ole "irronnut" kirkosta vieläkään. Olen uskovaisissa tavannut tavattoman monia ihmisiä, joilla on "silpojan" asenne. Eivät sallisi mitään muuta kuin omat näkemyksensä. Ovat valmiita silpomaan minun ajatukseni, eikä siitä ole pitkä matka fyysisiin toimenpiteisiin. Ahdistavaa, rajoittavaa ja ihmisen vapaudelle vierasta.
Matemaattisesti laskettuna maailmassa on esim. 3.5 miljardia ihmistä, jotka uskovat omaan Jumalaansa. Samalla jokainen näistä ihmisistä omaa noin 2000 (oletus) ajatusta, joilla hän tuomitsee 2000 muuta Jumalaa vääriksi. Maailmassa on siis 7000 miljardia ajatusta vääristä Jumalista. On helppo laskea kumpi ajatusryhmä todennäköisesti on oikein.
Käytännössä uskonto toimii yhteiskuntaa ja ihmisiä rauhoittavana välineenä, kuten esim. alkoholi, porno, viihdeteollisuus yms. Ihmisen kyky ajatella ja ymmärtää asioiden todellisia merkityksiä on pienempi kuin hänen turvallisuuden ja lohdun kaipuunsa.
Jos joku ihminen harjoittaa uskontoaan hiljaisuudessa painostamatta ajatuksillaan muita, niin kunnioitan häntä suuresti. Käyn ihailemassa kirkkojen arkkitehtuuria ja historiaa. En varsinaisesti halua tuomita Suomen kirkkoa, tekeehän se voimavaroihinsa nähden ehkä 3-10 % laupeudentyötäkin.
Miksi Kirkko ei koko arvovallaan ja voimallaan auta hädässä olevia ihmisiä ja ryhdy korjaamaan yhteiskunnassa esiintyviä vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia?! MIKSI KIRKKO EI KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTA OMAA SYVINTÄ SANOMAANSA? En voi keksiä tähän muuta vastausta kuin, että kirkon todellinen tehtävä ja tarkoitus on osana valtakoneistoa pitää köyhät ja onnettomat ihmiset nöyrinä ja alistettuina. Kirkon johtavat henkilöt kuuluvat ylempään luokkaan. Voi, kunpa meillä olisi todellinen taisteleva ja oikeudenmukainen kirkko!
Muista uskonnoista, ainakin tiedotusvälineiden luoman kuvan mukaan, Islam näyttää kaikkein väkivaltaisimmalta ja Buddhismi rauhallisimmalta. Tässä kyllä joudun myöntämään että kristittyjen harjoittama väkivalta sisältyy paljolti kaupallisiin rakenteisiin.
Meidän aikamme ilmiöitä tulevat jälkipolvet tarkastelemaan samalla asenteella, millä me luokittelemme "pimeää keskiaikaa". Minä voin siis analysoida omaa aikaamme jo nyt tuolla asenteella. Siis sanon nyt sen, mikä tullaan vuonna 2030 sanomaan. Näin:
Olen jopa sitä mieltä että kansainvälinen kauppajärjestelmä täyttää terrorismin tunnusmerkit. Esim. tilanteessa jossa joku maa, esim. "M". muutetaan tuottamaan pääasiassa kaakaota teollisuusmaiden käyttöön samalla kun sen oma väestö näkee nälkää, tai maa "I" kylvetään täyteen öljypuita jotta saadaan autoille bensaa. Se on kristittyjen tekemää väkivaltaa, joka on siis peräisin pohjimmiltaan inkvisitiosta, pakanuusopista yms. Kansainvälinen kauppajärjestelmä on pohjimmiltaan kai kristittyä Jumalaa palvovien kansojen luomus. Ja kansainvälinen kauppajärjestelmä ja erityisesti sen kehitysmaiden raaka-aineiden markkinahintoja määräävät rakenteet ovat riistäviä ja väkivaltaisia. Ja ne ovat terrorismia.
Uskonto, valta, talous, kytkeytyvät toisiinsa ja seuraavat toisiaan. Eri uskontojen sisältämä väkivalta ilmenee erilaisissa muodoissa. Mitään niistä en halua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)