Ryhdyin puristamaan itsestäni lauluharjoitusta. Viritin kitaran, Guter Mond Du Gehst So stille.... EI SOI! Uudestaan... leikkaan kynnet, parhaat sakset on tietenkin kai veneellä, uudestaan, no nyt meni paremmin. Sopivasti Lihava... Ukkopekka UU-UU... No jotenkuten, todella kiva kappale, täytyy harjoitella sitä lisää. Alone Again.... Mustalaisprimas... Sibeliuksen Isänmaalle....nyt on äänijänteet kovilla, Melartinin Prinsessamarssi, Toivo Kuulan Aamulaulusta en osaa keskimmäistä säkeistöä.
Ei ole mies vireessä, mutta jatketaan satunnaisesta nuottipinosta: Koskaan et muuttua saa, joka laulusta vain yksi säkeistö. Istun tuolilla, nuotit pöydällä, ryhti ja lihaksisto aika hyvässä kunnossa. Käsilihakset venähtäneet jossakin ankkurin nostamisessa, välillä tulee pahoja kramppeja. End Of a World, Muisto vain jää.. hmm nyt rupee toimimaan. On Hetki. Siinä tyypilliset tahtiongelmat, on 4/4 osa mutta minä haluan laulaa 6/8, Hymni rakkaudelle. On mennyt jonkin aikaa jo duettona, ei häiritse. Fly me to the moon, OK.
Lullaby of Birdland, en osaa laulaa sitä vieläkään, mutta mukava on harjoitella. Olen jokaista kappaletta transponoinut lennossa johonkin korkeuteen; -1, -2, -3 puoliaskelta, miten vain arvelen ääneni kestävän. Yksinäinen Saarnipuu, Kotkan poikii, Havana Gila, no se on ainakin reipas laulu, vaikka aina tuleekin mieleen että suomalaisille olisi hyvä esittää joku palestiinalaistenkin laulu poliittisen tasapuolisuuden nimessä. Tangokavaljeeri; ai se tulikin vasta tässä vaiheessa. Syysunelmia. Lauloin sen uudestaan, koska kehittelen tempoa ja korkeutta. Suopursu, lauloin siitä myös viimeisen säkeistön nyt kun oli sanat sopivasti esillä.
Tämän laulun sanat ovat merkinneet minulle paljon elämässäni: Vaan peljätä ei saa, se tuskaa kuolemaa. Ken mielii nähdä kukkimisen hurmaa.
Nuotit pinoon ja uusi kirja esille, Pop toivelaulut 3. Kadotan kynäni varmaan viidennen kerran. Niitä on kolme tässä pöydällä, mutta hetkeen en löydä ainoatakaan. Pojat, Runaway, Memory... mutta äh, tämä on hassusta korkeudesta; sekoittaa normaalia laulamistani jos rupeen näistä nuoteista veivaamaan. Siis ei tätä nyt.
Toivelaulukirja 19 esille: Andre, El porompom Perum: Ahhh. Nyt löytyi vauhtia. Pakko sitten katsoa omasta sisällysluettelosta kirjan alusta: Champs Elysee!!!! Dance me to The End Of Love, Turkka Malin suomennos; jään tutkimaan sanoja ja yritän muodostaa mielipidettä; otanko tämän ohjelmistoon, pidänkö tekstistä??? Luultavasti. En tiennyt, että minulla oli nämä nuotit saatavilla.
Vielä lopuksi Nuori Tumma. Kiva, vauhdikas ja rytmikäs. 3 sivua nuotteja tekee siitä hankalan laulettavan. Olisi tiedossa leikkaa- ja liimaa-töitä.
Puolitoista tuntia täynnä, se oli vähän kuin urakkaa; välillä aika kivaakin, mutta paljolti pakkopullaa. On vaikea motivoida itseään harjoittelemaan. Trubaduurisyndrooma.
Mutta olihan tämä hyvä alku. Päivä on hieman sateentihkuinen. Menen kauppaan ostamaan kermaa. Palatessa luen muutamia blogeja. Kun nyt laitoin omaankin blogiini pari ruoka-ohjetta, niin selaan muutamia ruoka-blogeja. Ja merille ei pääse nyt pariin päivään.
Mutta näillä eväillä nyt mennään.
Kävelyllä, kaupassa, kahvit, telkkari, kuuntelin livenä harmonikansoittoa, blogailua, kone rasittui liikaa ja meni juntturaan. Avatessani sitä otin toisen laulujakson:
Nuoruustango! Ihanaa. Veivasin sitä 10 min. Blue Moon. 10 min. Yritin saada omaa erikoista sovitusta aikaiseksi. Sinua, sinua rakastan. Ei onnistu. Joskus olen pystynyt tämän laulamaan, mutta ei tänään. 5 min. Elämältä kaiken sain. Rakkaani! Oot kauniimpi kuin suven maa... Evert Taube. Huh! Nyt tuntuu sujuvan, 12 min lähes. Tätä on ihana laulaa.
Kansanlauluja: Soutaen tuulessa, Sunnuntai, Onnelliset. Kaksi niistä on muistaakseni Aleksis Kiven tekstejä.
Tuo soutaen tuulessa on Viktor Sund/Oskar Merikanto. Myös Onnelliset on Oskar Merikannon sävellys.
Sunnuntai on Martti Turusen sävellys. Hmmm. Kuka hän sitten oli?
No 40 min oli sopiva määrä laulua ja soittoa. Aurinko pilkisti kerran laulaessa häiritsemään ja kerran sutaisin keittiön pöydän vahakankaaseen jäljen kuulakynällä. Hyvin meni, laulu maittoi, mutta pitää olla hyviä kappaleita. Se on ainoa keino välttää pelimannisyndrooma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajattele, kirjoita, lähetä. Tai kirjoita vain inspiroidusti.