Prossakka on imelletty perunalaatikko, jonka valmistaminen aloitetaan jo edellisenä päivänä. Isot perunat muhennetaan hyvin, sekoitetaan maitoon ja pieneen määrään vehnäjauhoja ja annetaan imeltyä yön yli lämpimässä. Aamulla lisätään maitoa. Siirappi ja suola lisätään. Paistetaan uunissa 150 asteessa kauan, kaksi tuntia. Valmis prossakka on kauniin ruskean värinen
Perunan muhentaminen isossa kattilassa puisella perunanuijalla on kova, ja vaativa tehtävä, eikä siinä saa hutiloida. Kokkareet eivät sovi prossakkaan.
10 perunaa, isoa, muussataan tosi hyvin
Maitoa + 2 rkl vehnäjauhoa, sekoitetaan perunoihin
Imellytetään yön yli lämpimässä
Aamulla lisätään maitoa
Siirappi ja suola lisätään Paistetaan uunissa, alhaalla, 150 asteessa kauan. = 2 tuntia.
Ruskeata siirappia 1 1/2 dl, (tai muuta siirappia )
Laatikosta tulee aika makeata tämän reseptin mukaan tehtyä. Maidon määrä on vähän maun ja tuntuman mukaan, samoin siirapppi. Vehnäjauhoja 2 ruokalusikallista.
Sitä on suvussamme syöty jo monta vuosikymmentä. Tämä ruokalaji on meille kulkenut perintönä Länsi-Suomesta. Hieman työläs laitettava näin kotikonstein, mutta tehdäänhän sitä taas tänäkin Jouluna. Resepti on tallella pienen keittokirjan välissä ja sieltä se otetaan esille, jahka aika koittaa.
Omassa mielessäni on syntynyt prossakasta kaksi sanontaa:
- Se putos plossakkaan (prossakkaan), (kännykkä).
- Se on nuorena pudonnut prossakka-pataan. (Yli-energisestä lapsesta, joka telmiessään vuosien mittaan saa uskomattomat voimat ja kehittyy "lähes sankari-Asterixin veroiseksi.")
Tämä sivu on mieshenkilön kirjoittama, minkä ymmärtäväiset ja tarkkanäköiset Martat heti huomaavat ja osaavat ymmärtää ja antaa anteeksi.
Internetistä löytyy muutamia... ehkä nyt jo monia linkkejä aiheesta.
Tehdäänkö teidän taloudessanne Prossakkaa tai muita perinneruokia?
Lisäys 2013 Jouluna: Maidon määrä taitaa lähennellä 4 dl: prossakan on alussa oltava aika löysää, se on helpompi kaataa vuokiin, keittäessä siiitä haihtuu paljon nestettä.
Meidänkin ohjeemme on peräisin Kustavi, Pyhämää (Uusikaupunki, Laitila) seudulta.
.
Kappas, joku muukin tuntee "prossakan" :) Huvikseni googletin, ja olin varma, ettei netti tiedä mitään tästä meidäkin suvun perinteisestä jouluruuasta. Nimikin on näköjään laajemmalle levinnyt :) Tähän asti olen luottanut äidin ja isoäidin tekemään prossakaan, mutta tänä jouluna ajattelin kokeilla ihan itse. Silläkin uhalla, että aito turkulainen mieheni ei ko. ruuasta edes välitä ja minä "muukalaisena" tykkään ;)
VastaaPoistaTässä aidon Prossakan resepti Kalannista.
VastaaPoista1 kg kuoritui peruni, ½ dl vehnjauhoi, 100 g voit, 2 muna, 1 l maito, 1 tl suala,mau mukka sokeri, inkfääri, muskotti ja kaneli.
Peruna keitetä kypsiksi, vesi kaareta pois ja peruna survota fiiniks, lisätä vehnäjauho, seoteta hyvin ja voi tällätä sekka. Muni seoteta sen verra ett sisus mene rikk, se jälkke lisätä maito. Maito vora laitta vähä enemä jos tuntu paksult. Mauste lisätä, anneta olla uunis kunnes se on kypsä. (n. yks tunti 170 C, kunnes pinnal on tumma kuar)
Terveisin prossakan ystävä.
ps. (Kalannis ei prossakka imelletty)
Hei ei myäskään Uudeskaupungis imelletä,äitini tekee aivan ihanaa prossakkaa mut hän ei lait munaa siihe,sokerii,voit,maitoo(ite pistän kermaa)suala,aika löysä seos ja uuniin tunti 170c ja hyvää tulee,mul nyy 4 prossakkaa uunis.t.Janne
PoistaAi ei vai? Ko mun isomamma on juur Kalannist ja häne prossakka o ain imelletty. Olikis iha uus tiato et jossai se jätetä imeltymät ja se et sekkaha laiteta muni on kans mul iha uut, en ol ikän enne kuullu tomssest. Mut kaikke oppi ko vanhaks elä! Mää tee oman ain imellyttämäl, survotuihi peruni laiteta jauhoi ja siirappi ja anneta ol .Sit ko se oo vetelä nin maito ja mausteit sekkaha, hyvi sekasi ja uunihi paistuma. Meil täyty jättää aika löysäksi, tinnttaha sitä ei saa paista.
VastaaPoistaImelletty prossakka lännessä on kuin imelletty tuuvinki idempänä ja niin kuin hämäläinen imelletty perunalaatikko eli hämeen tuuvinki.
PoistaPerinteinen,imelletty perunalaatikko eli prossakka eli tuuvinki palkitsee tekijänsä. Makean suolainen, laatikko maistuu ympäri vuoden leipomispäivinä massiivisten leivinuunien jälkilämmössä kysennettynä, esimerkiksi sunnuntaipäivällisillä.
Ainekset:
2 kg hyvin soseutuvaa kiinteää tai jauhoista perunaa
4 rkl vehnäjauhoja tai perinteisesti ruisjauhoa
3 rkl voita
8 dl täysmaitoa
2 tl suolaa
Ohje:
Pese perunat ja keitä kuorineen suolattomassa vedessä täysin kypsiksi.
Kuori perunat kuumina. Survo ne huolella esimerkiksi perunanuijalla tai perunasurvimella. Lisää kuumaa keitinvettä niin että saadaan puuromainen sose.
Jäähdytä sose suurta huolellisuutta noudattaen ja sekoittaen 70-75 asteiseksi. Yli 77 asteisessa soseessa jauhot menettää lopullisesti imaltymistehon eli "jauhot palaa".
Lisää jauhot 70-75 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sekoita hyvin. Lisää tarvittaessa 70-75 asteista vettä.
Laita sose imeltymään 65-70 asteiseen uuniin. Anna soseen imeltyä uunissa kannen alla. Imellytys kestää noin 3 tuntia.
Sekoita ja maistele perunasosettata imeltymisen aikana muutamia kertoja.
Lisää imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina ja anna sulaa. Lisää maito niin että saat notkean puuromaisen soseen. Lisää suola.
Laita sose voideltuun kunnolliseen uunivuokaan. Lisää pinnalle muutama voinokare.
Paista perunalaatikkoa ensin 200 asteisessa uunissa, niin että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Kun sose alkaa kuplimaan alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voit paistaa lähes täysiä vuokia. Paista prossakkaa eli perunatuuvinkia eli imellettyä perunalaatikkoa noin 3 tuntia.
==============
==============
HUOMIO: Jauhoiset kypsennettäessä hajoavat perunat voi kuoria raakoina ja keitetään kypsiksi suolattomassa niukassa vesimäärässä. Veden määrä tulee arvoida niin että koko keittovesimäärä voi jäädä soseeseen. Perunat soseutetaan suoraan keittoveteen. Näin vältetään kohtuuttoman suuret keitto ja kuorimistappiot.
Sose jäähdytetään huolellisesti ja sekoittaen 70-75 asteiseksi.
Jauhot sekoitetaan jäähdytettyyn 70-75 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen. Tarvittaessa lisätään tilkka soseen lämpöistä vettä.
Laitetaan kansi kattilaan ja kattila 65-70 asteiseen uuniin ja annetaan imeltyä noin 3 tuntia.
Eri nimisiä perunasoselaatikoita on ympär Suomen erilaisii. Osa on ihan oikeesti imellettyjä ja osa vaan ihan siirapilla ja sokerilla makeutettuja.
VastaaPoistaTäs onny ihan oikee imellyttäminen:
Sose valmistetaan täysin kypsistä ja kuumista perunoista ja ohennetaan hiukan kuumalla vedllä. Sitse jäähdytetäh niin että lisättävät jauhot ei pala, siis noin 70-75asteiseksi ja jauhot lisätään 70-75 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja nyt se sose imeltyy 64-70 asteisessa sähkölieden uunissa noin 3 tunnissa. Nytsit seos voideltuun uunivuokaan ja kaikki sörsseli ja sekaan ja aluks kuumaan uuniin hetkeks jasit alennetaan uunin lämpööö 130 asteeseen.Ja sit annetaan paistua noin 3 tunti. Kun näin tehhää aitooo imellettyy niisit siirappii ja sokeriii ei tarvita, mutta voi tietty mausteeksjos haluuu.
Prossakka imeltämällä
VastaaPoistaJoskus 1950 ja sitä aikaisemmin prossakkaa valmistettiin yleisesti jopa viikottain eli silloin kun leivinuuni lämmitettiin. Toki muitakin laatikkoruokia valmistettiin leivinuunin jälkilämmössä, mutta ainakin prossakkaa valmistettiin, vaikka muita laatikkoruokia ei olisikaan valmistettu.
Sangollinen perunoita oli tavallinen määrä. Tällä määrällä valmistus onnistui hyvin vaikkapa keittiön pöydällä imeltäen - tietenkin keittiöliinoilla hyvin eristettyssä kattilassa. Nykyiseen tapaan verrattuna imeltymisaikakin oli aika nopea. Aamupäivällä kun aloitti niin ilan edellä oli valmista - riippuen tietenkin vähän siitä miten leipomiset ehti alta pois.
Tavallisesti perunat kuorittiin ja keitettiin suolattomassa vedessä ja soseutettiin kuumina niin että sose notkistettiin hiukan kuumalla keittovedellä. Parhaiten imeltyi kun tässä vaiheessa ei lisätty mitään muita aineita. Ruisjauhoa lisättiin kun sose oli hiukan jäähtynyt. Sosekattila pidettiin jossain sopivassa lämpimässä paikassa keittiöliinoilla eristettynä. Toinen erä jauhoa lisättiin noin puolen tunnin ehkä tunnin kuluttua. Imeltymisen alkaminen varmistettiin maistamalla. Sose imeltyi hyvin noin kolmessa tunnissa.
Imeltyneeseen soseeseen lisättiin reilusti voisulaa tai paloina sulamaan. Lisättiin maitoa ja soseen tuli olla notken puuromaisen kaltaista ja lisättiin suola.
Sose laitettiin yleensä uuninkestäviin posliinivuokiin. Aikaisemmin oli yleisesti käytössä saviastiat. Jos uuni oli kuumahko, niin silloin jätettiin paistoastioihin kuohumisvaraa, mutta leppoisemmassa lämmössä voitiin paistaa aika täysiä vuokia. Paistoaika oli 3-5 tuntia. Prossakan lisukkeina syötiin lihaisia lisukkeita ja varsinkin rannikon tuntumassa ja varsinkin pohjoisempana lisukkeina oli usein myös kalaa.
Mä ole nii äitenkon isänkin pualelelt kalantilaine ja suvus ol muutami kon kävevä piroilaittamas. Kaikil ol ain iha selvä et prossakka ei imelytetä . Jos se imelytetä ni sit se oo perunlootta ja iha eri räät kon kon prossak.
VastaaPoistaProssakka on länsirannikolla yleisnimitys lähes kaikille uunissa kypsytetyille ruuilla mihin muodostuu kypsennyksen aikana prossakkamainen rapsahteleva kuori. Siis aika moni pelti- ja vuokaruoka on prossakkaa. Eri paikkakunnilla on nimen suhteen melkoisia painotuseroja.
VastaaPoistaImelletty perunasta valmistettu prossakka ei aina ole aidosti imelletty. Usein perunasta valmistettu prossakka makeutetaan siirapilla tai sokerilla tai molemmilla.
1800 luvulla kun emännät teki prossakkaa niin silloin se tehtii aika isost määräst perunaa että perunoiden lämpö riitti sen imeltään. Ja ettei kuorimisen aikana olisi liikaa jäähtynny niin perunat kuorittiin valmiiksi raakoina. Ja keitettiin aika vähässä vedessä niin että joskus koko keittovesi jäi suoraan muussattuun perunaan. Kerralla prossakka tehtiin sangollisesta määrästä perunoita. Tällä menetelmällä riittää noin 3kg perunoita. Mutta kyllä sen sangollisenkin voi kuoria ja valmistaa prossakaksi 1800 luvun malliin.
VastaaPoista1800 luvulla ei siirappia eikä sokeria lisätty. Makeus saatiin imeltämällä.
Näin valmistuu kun 3 kg perunoita kuoritaan ja keitetään pienessä määrässä suolatonta vettä. Perunat soseutetaan kuumina suoraan keittoveteen. Sose jäähdytetään sekoittaen 1800 luvun tapaan noin 75 asteiseksi, niin perunoihin jää riittävästi lämpöä imeltymiseen.
Jauhot 5-6 ruokalusikallista lisätään jäähdytettyyn prossakkasoseeseen ja sekoitetaan hyvin. Missään tapauksessa tässä vaiheessa ei saa lisätä rasvaa eikä suolaa koska ne estää imeltymistä ja rasva turhaan härskiintyisi. Laitetaan kansi prossakkasosekattilaan ja sosekattila eristetään hyvin useilla kerroksilla keittiöliinoja ja laitetaan lämpimään paikkaan imeltymään. Kun prossakkasosekattila eristetään erittäin hyvin, niin silloin sose imeltyy vaikkapa keittiön pöydällä. Sosetta voi sekoittaa imeltymisen aikana 2-4 kertaa ja maistamalla voi varmistaa imeltymisen alkamisen. Sose imeltyy noin 3 tunnissa. Maista.
Lisää noin 100 g rasvaa. Lisää maitoa noin 1,2 litraa niin että saadaan puuromainen prossakkasose - maidon määrä vaihtelee suuresti eri perunalajikkeilla. Lisää suolaa noin 3 teelusikallista.
Laita imeltynyt prossakkasose voideltuihin lasisiin tai posliinisiin uunivuokiin. Paistetaan prossakkaa nykyaikaiseen tapaan aluksi noin 210 asteisessa uunissa. Kun prossakka alkaa kuplimaan alennataan uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja annetaan prossakan paistua noin 3 tuntia.
Perinteisesti prossakka on paistettu niin että siihen muodostuu reilu kuori. Nykyisin halutaan prossakkaan usein pehmeämpi kuori.
Imelletty Prossakka
VastaaPoistaProssakka, kun leivinuuni lämmitettiin, perinteinen lounaissuomalainen ja länsisuomalainen ruoka kypsennettiin leivinuunin perinteisesti leivinuunin jälkilämmössä.
Nykyisin prossakka valmistuu kätevästi sähkölieden uunissa. Uunin lämpötila kannattaa varmistaa yksinkertasella uuninlämpömittarilla. Soseen lämpötilan voi mitata yksinkertaisella kinkunpaisto mittarilla, tai nykyaikaisemmalla digitaalisella mittarilla. Kun valmistaminen kehittyy rutiiniksi, niin mittereita ei tarvita, kuin joskus lämpötilojen kontrolointiin.
Prossakka on imelletty perunalaatikko, sen valmistamiseen kuluu aikaa noin 6-7 tuntia. Isot täysin kypsennetyt perunat perunat muhennetaan kuumina hyvin ja ohennetaan puuromaiseksi soseeksi kuumalla keittovedellä. Kuiva sose ei aina edes imelly.
Sose jäähdytetään huolellisuutta noudattaen ja välillä sekoittaen noin 70 asteiseksi. Vehnäjauhot sekoitetaan vähitellen 70 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen. Tarvittaessa lisätään 70 asteista vettä. Annetaan imeltyä 65-70 asteisessa uunissa noin 2½-3 tuntia. Sekoitetaan 2-4 kertaa ja maistamalla seurataan imeltymisen edistymistä.
Imeltyneeseen soseeseen lisätään ohuita voisiivuja. Voisiivut sulaa helposti soseeseen. Lisätään maitoa niin että saadaan hiukan ohennettu puuromainen sose. Lisätään suola. Prossakkasose laitetaan voideltuun prossakan arvolle sopivaan uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Jos haluaa, pinnalle voi ripotella korppujauhoa.
Paistetaan aluksi sähkölieden noin 190-210 asteisessa uunissa. Kun prossakka saa väriä ja se alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 135-145 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voidaan paistaa täydempiä vuokia. Prossakkaa paistetaan noin 3 tuntia.
10 perunaa, isoa, muussataan kuumina tosi hyvin ja ohennetaan kuumalla keittovedellä.
Sose jäähdytetään noin 70 asteiseksi huolellisesti ja välillä sekoittaen.
Imelletään 65-70 asteisessa sähkölieden uunissa 2½-3 tuntia. Varmista maistamalla. Ylipitkää imeltämistä kannattaa välttää, koska se huonontaa imeltymistulosta.
Imeltyneeseen prossakkasoseeseen lisätään voi siivuina sulamaan ja maitoa. Saadaan sakeahko prossakkasose. Lisätään suola.
Paistetaan aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun pinta saaväriä ja sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 135-145 asteeseen ja annetaan prossakan paistua noin 3 tuntia.
Imellettyyn prossakkaan ei lisätä siirappia. Maku saadaan aidosti imeltämällä.
Prossakasta tulee imeltämällä monen makuun sopivan makeaa. Maidon määrä on vähän maun ja tuntuman mukaan. Vehnäjauhoja 2 reilua ruokalusikallista.
Prossakkaa on syöty perinteisesti 1700 -1800 luvuilta aina silloin kun isot massiiviset leivinuunit on lämmitetty. Jo monta monta vuosikymmentä ympäri vuoden prossakkaa on valmistettu nykyaikaisemmin sähkölieden uunissa. Tämä ruokalaji on lounaissuomalaista ja länsisuomalaista perintöä. Hieman työläs, mutta kuitenkin helppo laitettava näin kotikonstein, mutta tehdäänhän sitä edelleenkin ympäri vuoden helposti sähkölieden uunissa. Tässä resepti muistin palauttamiseksi. Kun prossakkaa valmistaa perinteisesti ympäri vuoden, valmistaminen muuttuu rutiiniluonteiseksi ja reseptiäkään ei välttämättä tarvita.
Tämä sivu on mieshenkilön kirjoittama, minkä ymmärtäväiset ja tarkkanäköiset emännät heti huomaavat ja osaavat ymmärtää ja antaa anteeksi.
Internetistä löytyy muutamia... ehkä nyt jo monia linkkejä aiheesta.
Tehdäänkö teidän taloudessanne imellettyä prossakkaa tai muita perinneruokia?
Yli jääneestä perunamuusista valmistuu mainio uusioruoka: Siirapilla makeutettu prossakka.
VastaaPoistaNäin valmistuu ylijääneestä perunamuusista mainio siirapilla makeutettu prossakka:
Ohenna perunamuusi maidolla notkean puuromaiseksi soseeksi. Lisää jauhoja maun mukaan, mutta jauhot ei ole välttämättömiä. Lisää tummaa siirappia ½-1 desilitraa litraan ohennettua sosetta. Tumma siirappi antaa soseeseen sopivasti väriä Voit maustaa jos haluat sopivilla totutuilla mausteilla, mutta mausta harkiten. Sekoita hyvin.
Laita sose voideltuun lasiseen tai posliiniseen uunivuokaan. Lisää pinnalle voinokareita ja jos haluat, niin pinnalle voit ripotella korppujauhoa.
Paista aluksi yli jääneestä perunamuusista valmistettua prossakkaa kuumassa uunissa. Kun pinta saa väriä ja prossakka alkaa kuplimaan alenna uunin lämpötila noin 130-140 asteeseen, niin prossakan kupliminen rauhoittuu ja voit paistaa prossakkaa lähes täysiä vuokia.
Paista yli jääneestä perunamuusista valmistettua siirapilla makeutettua prossakkaa 2-3 tuntia.
Anna prossakan seistä hetken ennen tarjoilua.
Kun maustat sopivasti jouluisilla mausteilla niin saat joulupöytäänkin sopivan prossakan.
.
.
.
Prossakka. Imelletty juuresprossakka nauriista.
VastaaPoistaNaurisprossakka valmistuu näistä aineksista:
2 kg nauriita
½-1 kg perunoita tehostamaan ja varmistamaan imeltymisen
4-6 reilua ruokalusikallista jauhoja
50-150 g voita.
kermaa, määrä vaihtelee runsaasti. Tai maitoa
2-3 teelusikallista suolaa
Voidaan maustaa, mutta ei peitetä imelletyn nauriin makua.
Näin valmistuu naurisprossakka:
1. Pestään ja kuoritaan nauriit ja perunat. Pilkotaan nauriit reiluiksi kuutioiksi ja halkaistaan perunat ja paloitellaan isot perunat lohkoiksi kattilaan.
2. Kypsennetään lanttukuutiot ja lohkotut perunat suolattomassa ja niukassa vedessä täysin kypsiksi.
3. Soseutetaan täysin kypsät lanttukuutiot ja lohkotut perunat kuumina kattilassa suoraan keittoveteen. Lisätään vain tarvittaressa kuumaa vettä.
4. Jäähdytetään prossakkasose huolellisesti noin 70-75 asteiseksi.
5. Lisätään jauhot vähitellen ja koko ajan sekoittaen 70-75 asteiseksi jäähdytettyyn prossakkasoseeseen. Nyt prossakkasoseen tulee olla sakeahkon puuromainen. Lisätään vain tarvittaessa 70-75 asteista vettä. Imelletyn nauriin veden tarve on aika vähäinen ja usein riittää keittovesi ja lisäystä ei tarvita.
6. Prossakkasose imelletään noin 70 asteisessa sähkölieden uunissa. Prossakkasosetta sekoitetaan imeltymisen aikana 2-3 kertaa. Prossakkasose imeltyy noin 3 tunnissa. Hiukan lyhyempikin aika saattaa riittää. Imeltyminen voidaan varmistaa maistamalla.
7. Lisätään imeltyneeseen prossakkasoseeseen voi siivuina sulamaan. Lisätään kermaa niin että saadaan notkeahko puuromainen prossakkasose. Lisätään suola. Lisätään hillitysti halutut mausteet - ei peitetä maustamalla imelletyn nauriin makua. Olisiko maustamatta paras. Sekoitetaan tasaiseksi.
8. Prossakkasose laitetaan voideltuun kunnon uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Pinnalle voidaan sirotella myös korppujauhoa.
9. Imellettyä naurisprossakkaa paistetaan aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun naurisprossakan pinta saa väriä ja se alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila noin 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voidaan paistaa lähes täysiä vuokia.
Naurisprossakkaa paistetaan noin 3-4 tuntia.
Kun paistetaan täysiä vuokia, saadaan mehevää naurisprossakkaa ja estetään tehokkaasti korppuuntuminen.