Vaihdoin muutama vuosi sitten pariston avaimeen ja nyt oli taas sellainen tuntu, että olisi aika vaihtaa, vaikka ei mitään oireita ollut. Avaimessa näkyi pieni kolo, josta etuosan sai väännettyä erilleen, pieni napsautus vain. Takimmainen osa vaati taas vähän pähkäily, en ihan muistanut edellisestä kerrasta.
Kaikkien elektronisten laitteiden aukaisuun päteee sama sääntö; ruuvien aukaisun jälkeen on usein vielä muovikuorissa joku "nipsasutuslukitus", joka pitää pähkäillä auki; ja harkita millä voimalla ja kuinka paljon uskaltaa vääntää. Avaimesta näki, mistä kohtaa se lähtee jakautumaan, ja siitä sitten väänsin. Ruuvarin kärki rakoon ja nipsautetaan sekin auki.
Mitään osaa ei siis saa rikkoa, elikkä järki näissä vääntämisissä mukana.
Joskus kuulin, että avainliikkeet ovat lievästi haluttomia opettamaan asiakkaille näiden aukaisua. Paristona oli pieni pilleriparisto, jollaisia olin vuosia sitten ostanut 6 kpl, joista siis oli nyt varalla. Vanha paristo lähti irti kynnen napsautuksella, vieri keittiön lattialla josta sen muutaman minuutin etsimisen jälkeen löysin.
Valmista tuli, ja kiitoksetkin sain. Oman avaimeni annan vielä olla; luotan siihen, että oven saa tarvittaessa auki mekaanisesti.
JA HUOM! Elektronista avainta ei kannata turhaan klikkailla ilman, että auto on vieressä. Erityisesti pariston vaihdon jälkeen avain saattaa lukkiutua ja menettää muistinsa. Tämä ominaisuus on ilmeisesti suoja sitä vastaan, että avaimen varastanut pääsisi kokeilemaan, mihin autoon avain toimii.
Sitten oli vuorossa kitaranviritin, jossa oli ollut toimintahäiriöitä; pelkäsin sen jopa olevan tiensä päässä.
Seiko ST737 Kitaranviritin oli helppo avattava, neljä ruuvia. Sisällä ei näkynyt mitään vaurioita, mutta pääsin näkemään vain piirilevyn taustan. Pienet pikkurilliparistot olin uusinut, ja 1.37 volttia arvelin riittäväksi laitteelle.
Elektroniset laitteet keräävät sisäänsä pölyä ja rasvaa, ja siksi ne kannattaa puhdistaa. Tässäkin oli pölyä ja sitä varten minulla on pari maalipensseliä. Tarkastin, että paristot saavat kontaktin; usein kontaktilangat ovat aika heiveröisiä ja tuppaavat taipumaan. Tässä en nyt voinut kuin luottaa näköhavaintoon. Kokosin laitteen, ja testasin.
Laitteen näyttö oli ollut hämärä ja sitä se oli edelleenkin. MUTTA: kun näyttöä katsoi hieman vinosti, noin 15-30 asteen kulmassa, niin se näkyi hyvin. OLIKO sen näyttösuunta muuttunut hieman? En tiedä. Mutta tietenkin on luonnollista, että se toimii noin. Virityksessähän, esim. pöydällä, mittari on katsojan edessä.
Siis mittari toimii, ja asiat kunnossa. Ja tämän päivän soittoharjoitukset meni hyvin; 2 tuntia Joululauluja kahdella kitaralla. Ja alkusoitot yms. improvisoiden. Olemme lähes valmiita Joulusoittoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajattele, kirjoita, lähetä. Tai kirjoita vain inspiroidusti.