Taiteiden yössä, kesäillan hämyssä Töölönlahden rannalla

Haaveita ja intiimejä tunnustuksia pimenevien syysiltojen kynnyksellä
Pakinaperjantain haaste; Fantasia

Kävelin Töölänlahtea ympäri, vastapäivään, kauniissa, lämpimässä elokuun illassa.  Nyt ilmat todella hellivät kaupunkilaisia, tämä oli juuri sellaista, jota kaupunkilaiset kaipaavat ja viranomaiset odottavat kauhulla.  Sillä voihan lämmin ilma houkuttaa myös levottomuuksiin.  Ihmisiä istui nurmikolla kaikkialla, ja juomien ja ruokien piristämä tunnelma oli leppoisa ja vapautunut.  Tokoinrannassa alkoi kovaääninen musiikki, Villa Kivessä oli kahvila ja ruokamyyntiä.  Ja tulossa kulttuuria.
      Eläintarhantien suunnasta saapui 20-henkinen porukka, enimmäkseen nuoria tyttöjä.  Töölönrannan kahviloissa istuskeli väkeä, ehkä jo aavistaen, että nämä voivat olla viimeisiä tällaisia kesäpäiviä.  Eikä ilmasta todellakaan ollut näkyvissä minkäänlaista uhkaa..

     Oopperan amfiteatterissa oli lausuntakuorojen esityksiä joihin yleisö innokkaasti eläytyi.  Kun siihen jalat väsyivät, vaikka mieli ei, niin oli jatkettava lahden reunaa keskustaan.  Mutta täällä olivat varsin levottomat nuoret vallanneet puistoalueen...  Kaislikossa oli jokaisen käytävä pisillä, lahden pinta varmaan nousi merkittävästi...  koska julkisia vessoja oli vähän.  Ja järjestys olla pitää, tytöt peremmällä, pojat puun oksien alla...    Tunnelmassa aisti lievää levottomuutta, jota väsymys hiljalleen taltutti.  Täältä oli kiire paeta lähemmäksi keskustan turvallisia lasitaloja.  Ja aseman kautta kotiin.

       Mutta hetkeksi oli palattava tähän Fantasiaan.  Kesä, kaupunki, kaikki ihmiset ulkona.  Vapaasti  nurmikolla istumassa, juomassa, syömässä, eläytymässä toisiinsa.  Ja taiteilijoita kaikkialla, joku soitti kitaraa, jotkut harjoittelivat temppuja.  Tämä oli ihmisen oikeaa elämää, luonon helmassa, kaupungin sydämessä ja sykkeessä.  Tätä he tulisivat muistelemaan ja kaipaamaan vielä pitkään.  Ja tänne, tähän fantasiaan he palaisivat talven pitkinä, raskaina hetkinä.  Ja vanhemmat ihmiset, näitä nuoria katsoessaan, ehkä muistivat omaa, mahdollisesti epävarmaa, nuoruusaikaansa ja sen unelmia.
         Sillä nyt, tämän kesäisen viikonlopun päiviksi, Helsinki oli muuttunut ihmisten kodiksi.
         Siitä oli tullut Fantasia.  Lyhyt, onnellinen hetki, joka kuitenkin oli vahvaa todellisuutta.

http://leelia.vuodatus.net/blog/2956861/248-fantasia/  Pakinaperjantain haaste 248  Fantasia
.