Testing Java-Script

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Ompelutöitä retkeilijän ja veneilijän on hyvä osata. Niin saa kaiken tarvitsemansa ja juuri sellaisina kuin haluaa.

Ja siinähän se on, tämä vanha Singer, joka ei temppuilematta toiminut.  Mutta kun sen kunnolla rasvasi ja öljysi ja katsoi että langankireys on kohdallaan, niin pelitti kuin Etanatikku parhaimmillaan.  Nelinkertaista veneilijän markiisikangasta veteli ja välillä paksua läpinäkyvää muovia.
     Kerran rupesi kone tikkaamaan ylimääräisillä kierroksilla ja kohta savu nousi jalkapedaalista.  Luulin jo lopun Singerille koittaneen, mutta rasvat ja liat siellä vain paloivat muuntajan päällä.  Huollolla sekin tokeentui.
       Retkeilyhousuja en osannut tehdä; yksi taitava kaveri näytti omatekemänsä.  Takkia saatan joskus laittaa, jos jostakin kuluneesta silvon mallikaistaleet.

Nyt ei ole oikeastaan mitään pakollista tehtävää; Mutta keskitalvella voisi askarrella; Veneen ikkunoihin aurinkosuojia, 80 cm pussi leijoille, 140 cm pussi puomiteltan kepeille.  Ja olen näköjään tehnyt tuollaisen 79x38 cm pussin maastokankaasta, mutta en vaan muista mihin tarkoitukseen.  Ehkä se oli vain ylijäämäkankaan käyttöä.  Ja kankaiden on oltava vahvoja, tuollaisia retkikankaita.
Puolaaminen on inhottava operaatio ja tilasin Singeriltä 4 varapuolaa, jotka kelaan sitten kerralla kaikki täyteen.  OHO!  Nyt ne on kaikki tyhjinä, tuo ikävä työ on siis kohta tehtävä.


Kuvassa vasemmalta alkaen; vetoketjullisia pieniä koteloita, radiopussi tarralla, hiihtotarvikelaukku Kilpisjärven vaellukselle; siellä Karhu-siteet, varakärki ja varasompa.  Hätärakettilaukku ja läpinäkyvä laukku sähköjohdoille ja noita maastokuvioisia pussukoita on tietenkin epälukuinen määrä.  Punaisesta kankaasta tietenkin ensiapupaketit.  Kitaranhihnassa ja monissa venekäyttöön tulevissa joutuu sovittelemaan pieniä alumiinipellin paloja neulomusten sisälle.
    
Tässä on keittiön siivouskomeroon laitettu taittuva levy, tuoli otetaan tukemaan sitä ja siihen sopii kone nostaa kaapista.  Kankaiden mittaamiseen on kuvassa näkyvä ruudutettu muovilevy, 60x45 cm viiden sentin ruudukolla.  Isompia töitä joutuu lattialla mitailemaan.  Eräät työt ovat olleet aika haasteellisia, on siinä saanut toisenkin kerran laskeskella.  Ja voimasanat on oltava varalla, jospa vaikka tekisi oikein kardinaalimokan.
     Suurimpana haasteena olisi tehdä veneeseen oikein ikkunallinen avotilan suoja.  Toinen iso haaste olisi kunnollinen Loue, retkeilijän asumus.  En ole ihan tyytyväinen kaupan oleviin.  Mutta nämä työt saavat toistaiseksi odottaa.  Ympyrätalossa oli aikoinaan mainio kangaskauppa, muuttiko sitten remontin tieltä Itäkeskukseen.  No, itäkeskuksesta löytyy muitakin kangaskauppoja.

     Ja tyytymättömyydestähän tämäkin harrastukseni alkoi.  Valmiit tavarat eivät miellyttäneet, ei miellyttänyt tämä maailma, jolle halusi jotakin tehdä.  Kun olin pellistä vääntänyt oman retkeilyahkion, niin piti siihen tietenkin kangassuoja tehdä.  Samanlaista kankaanvääntämistä molemmat; peltiä tai retkeilykangasta.  Mutta kiirettä ja pakkoa ei ole mihinkään; sellainen tulee vain, jos pitää housunlahkeita lyhentää tai joku sauma  korjata.  Ja tässä työpisteessä ne tehdään aika nopeasti ja kätevästi.  Työvalaisinkin on kaapin ylähyllyllä.
     On minulla sentään yksi lapsuusmuisto ompelukoneesta.  Minulta jäi kerran sormi neulan alle.  Muistan hämmästyneenä katsoneeni punaista sormea.  Kipua en muista.  Mutta sormet pelittää, nytkin koneella ja tekstiä syntyy ja hymy on kasvoilla.  Ja nyt on huurretta ilmassa.  Matka taitaa kohta olla Vanhankaupunginkoskelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ajattele, kirjoita, lähetä. Tai kirjoita vain inspiroidusti.