Olin ollut työpaikkalääkärillä vaikean käsi-ihottuman takia. Lääkäri totesi, että näihin ei ole lääkettä, ne tulevat ja menevät ajallaan. Minua se vaivasi puolitoista vuotta. Toisessa peukalossa ja osassa etusormea oli usein kihelmöivä tunne, ne muuttuivat punaiseksi ja sitten iho alkoi rikkoutua. Mikään rasva ei auttanut, ongelma oli minulla puolitoista vuotta ja erityisen paha se oli Lapin vaelluksilla. Olisin antanut mitä vain taudin parantumisesta, mutta enpä siihen aikaan vielä tiennyt kovin paljon.
Kerran loppusyksystä sitten kävelin siirtolapuutarhan poikki, joku puolituttukin siellä oli, jota ohimennen tervehdin. Sitten näin eräässä mökissä pensasaidan juuria hoitamassa vanhemman, pirteän oloisen rouvan. Hän tervehti ja katsoi minua tarkkaavaisesti. Tuttavani näytti myös tuntevan tämän rouvan, he vilkuttivat kaukaa toisilleen.
- Tuleppas sinä nuorimies istumaan hetkeksi niin laitetaan tuo sinun kätesi kuntoon.
Hänellä oli puinen istumaryhmä omenapuun alla ja hän tarjosi yrttiteetä.
Hän kirjoitti paperille yksinkertaisen ruokavalion, joka oli suunnilleen; paastoa 18 tuntia, kaksi lasillista vettä aamulla, sama illalla, (sillä ne myrkyt lähtee kehosta poistumaan). Sitten hyvään ja monipuoliseen ruokavalioon; vihanneksia, kunnon viljaista leipää ja kaikkea muuta terveellistä ja tasapainoista.
Ja juomaan hän neuvoi vettä, tunti ennen ateriaa lasillinen, ei koskaan aterian jälkeen ainakaan paljon.
- Mutta kaikkea teet VAIN JOS TUNTUU ITSESTÄSI HYVÄLTÄ, sovella ja kuuntele itseäsi!
Sinä päivänä omenapuun alla minä ymmärsin paljon uutta ihmisen terveydestä.
- Jos myrkyt eivät lähde kehosta luonnollista tietä, niin sitten ne tulevat vaikkkapa peukalosta.
Ai, miksikö häntä sanotaan Etanamuoriksi? No, koska hän on niin innostunut kaikesta maan tönkimisestä ja hellii kaikkea elävää. Erityisen innostunut hän on syksyllä kompostoinnista ja hän järjestää siilille talvipesät ja linnuille ruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajattele, kirjoita, lähetä. Tai kirjoita vain inspiroidusti.