Alumiinisen retkipannun sisätilavuus rupesi huolestuttavasti pienenemään. Hankasin sitä karhunkielellä puhtaaksi, kohtalaisin tuloksin. Naarmuinenhan se on jo, mutta täyttää hyvin tehtävänsä, taitaa olla tilavuudeltaan noin 0.5 L. Monella retkellä mukana ollut, ja kesällä kulkee veneessä.
Pannun pohjassa ollut tervamainen aine oli koostumukseltaa hyvin erikoista ja levitti keittiöön tietynlaista aromia. Heitin tervan ajattelemattomasti pois. Olisikohan sillä ollut arvoa, esim. tutkimuskohteena?
Nyt kun omalta osaltani testaan edellisen artikkelin oppeja, niin tämä pannu on jälleen käytössä. Helsingissä -6 pakkasta, pehmeää lunta maassa 5 cm. Takkini taskussa on kourallinen pähkinöitä, joita vien pihan aidalle köynnösten suojaan pikkulintuja varten. Siis kahvia, samalla kun katselen tummaan aamuun ja valoisaan ruutuun. Näyttää valoisalta, verkko, blogimaailma ja tämänkin blogin yleisilme.
Kahvia! Päivän mineraalitarve tulee tämän pannun avulla varmaan myös tyydytettyä :)
.
Testausta, minä itse.
VastaaPoistaLisää kommentti, ei anonyymi tällä kertaa. Testausta.
VastaaPoista